2. helmikuuta 2014

Kun aivosi näkevät, mutta sinä et: Sokeanäkö

Yllä olevassa videossa sokea mies kävelee kiertäen kaikki edessä olevat esteet. Kyseessä on sokeanäöksi (blindsight) kutsuttu ilmiö, joka esiintyy aivojen näkökuoren vaurion takia sokeutuneilla. Näköaististamme huolehtii takaraivolohkossa sijaitseva V1-niminen aivojen alue. Näköärsyke välittyy molemmista silmistä näköaivokuorelle, jossa silmien tieto yhdistetään ja muodostetaan kuva näkemästämme. Alueen vaurioituessa esimerkiksi hapen puutteen takia kuvaa ei muodostu, ja seurauksena on ns kortikaalinen sokeus. Verrattuna silmien viasta johtuvaan sokeuteen tilanne on pääosin sama, henkilö on sokea, ei siis näe mitään, mutta jännittävä eroavaisuuskin on olemassa.

V1-näköaivokuori muodostaa näkemämme kuvan, mutta ei kuitenkaan ole ainoa alue johon silmien keräämää informaatiota välittyy, vaan matkalla näköalueelle hermoratoja haarautuu aivojen syvempiin osiin, joiden toiminta liittyy muun muassa tunnereaktioihin ja silmien liikkeiden ohjaamiseen. Kun näköaistimusta prosessoivista alueista tärkein, varsinaisen kuvan muodostava V1-alue on tuhoutunut, mutta muut alueet toimivat, syntyy sokeanäkö-ilmiö.
Koetilanteessa tällä tavoin sokeutunut koehenkilö voi esimerkiksi ruudulla näytetystä kuvasta arvata sen värin tai liikkeen suunnan, vaikka ei näe minkäänlaista kuvaa. Näyttämällä hymyileviä kasvoja saadaan sokea henkilö hymyilemään, vaikka tämä ei tiedä minkä takia alkoi hymyillä. Samaan ilmiöön perustuu videossa nähty esteiden väistely. Kävelijä ei tietoisesti näe esteitä ollenkaan näkökuoren puuttumisen takia, mutta muut näköön liittyvät alueet saavat henkilön alitajuisesti väistelemään niitä.

Ilmiö liittyy läheisesti Déjà vu -ilmiöön, josta kirjoitin joulukuussa. Tuossa tekstissä on myös hieman tarkemmin käyty läpi näköratojen syvempiä osia, joissa sokeanäkö siis syntyy. Déjà vun arvellaan syntyvän, kun näköaistimuksesta saadaan ensin jonkinlaista tuntumaa näistä samoista aivojen syvistä osista, ja varsinainen kuva jostain syystä vasta viiveen jälkeen. Voisi siis ajatella, että Déjà vu -ilmiössä normaalisti näkevä on ennen tietoista silmien välittämää kuvaa sokeanähnyt saman asian tiedostamattomasti, jolloin näkymä näyttää hämmentävästi tutulta.

Sokeanäkö on aktiivinen tutkimuksen kohde tietoisuutta pohdiskelevien tutkijoiden keskuudessa, sillä se näyttää yhdistävän tietoista ja tiedostamatonta aivotoimintaa.
Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla voidaan terveistäkin aivoista ”sammuttaa” V1-näköaivokuori hetkeksi koetilanteita varten. Itse haluaisin ehdottomasti päästä kokeilemaan omaa sokeanäköäni. Onko muita joille tulee aina sama halu näistä mielenkiintoisista aivotoiminnan tutkimusasetelmista?

2 kommenttia:

  1. Tämä on mielenkiintoinen artikkeli! :) Kiva,että laitat blogiin tälläisiä biologisia ihmeitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä että on kiinnostusta. Biologisia ihmeitä on tulossa lisää :)

      Poista