12. helmikuuta 2014

Miksi alastomuus on kiusallista?

Miksi käytämme vaatteita? Miksi kohteen nolaaminen on hyvä iskumenetelmä? Tänään pohditaan vaatteiden tarkoitusta ja nolostumista.

Vaatteet suojaavat kylmältä ja auringonpaisteelta, niiden avulla voi viestiä omasta persoonallisuudestaan, seurata uusimpia muoti-ilmiöitä tai korostaa statustaan. Ihminen on kuitenkin ainoa eläin, joka vaatteita käyttää, joten jokin erityinen syy pukeutumiseen on oltava.

Yksinkertaisin syy siihen, ettemme oleile alasti, on varmastikin se, että se olisi noloa. Eläimiä vaatteiden puute ei kuitenkaan näytä haittaavan, eikä meistä useimmille yksin suihkussa nakuilukaan aiheuta nolostumista. Nolous on siis sosiaalinen ilmiö. Ihminen nolostuu silloin kun rikkoo jotain sosiaalisesti vakiintunutta käytösmallia. Niinpä se vaikuttaa kehittyneen mekanismiksi, joka on estänyt poikkeavaa käytöstä ja tehnyt ihmisryhmien yhteiselosta helpompaa.
4000 vuotta sitten Hellaassa nuoret miehet kokoontuivat kilvoittelemaan seuraavissa lajeissa:
paini, kiekonheitto ja keihäs. Naisia ei päästetty stadionille, koska urheilijat olivat alasti.
Nolostuminen on vaativaa aivotyöskentelyä. Aivojen tietoisuus itsestä syntyy otsalohkossa aivojen etuosissa. Tämän alueen rappeutuminen saa esimerkiksi dementikkojen käyttäytymisen muuttumaan, jolloin he saattavat tehdä täysin häpeilemättä asioita, joita terveaivoiset katsovat kauhistuneina ja myötähäpeissään. Terve nolous on siis merkki aivojen hyvästä kunnosta.

Eräässä klassisessa ihmiskokeessa koehenkilöt näkivät kahden näyttelijän saavan kehuja erittäin hyvistä testituloksista. Toisen näyttelijän tuli reagoida ylpeästi hyvään tulokseen. Toinen näyttelijä puolestaan esitti nolostuvansa kehuista ja saamastaan huomiosta. Tämän jälkeen koehenkilöt olivat vuorovaikutuksessa näyttelijöiden kanssa muun muassa pelaten näiden kanssa pelejä. Osoittautui, että koehenkilöt olivat ystävällisempiä ja yhteistyöhaluisempia nolostunutta esittäneen näyttelijän kanssa.
Nolostuminen antaa ympäristöön kuvan pidettävästä ja luotettavasta ihmisestä, mikä todennäköisesti on syy siihen, että vastakkaisen sukupuolen edustajaa flirttailevasti nolaavat iskurepliikit ovat niin suosittuja.

Toisaalta alastomuuden häpeilyyn liittyy myös toisenlainen näkökulma pariutumiseen ja lisääntymiseen. Yksi teoria alastomuuden häpeilystä lähtee jo ajalta ennen vaatteita, eikä ole ominainen vain ihmiselle: Se liittyy eläinten soidinmenojen kuvioon, jossa tavallisesti naaraan kuuluu esittää vaikeasti tavoiteltavaa. Tällöin lisääntymiskumppanin valintaan ja lisääntymisessä onnistumiseen täytyy nähdä enemmän vaivaa, mikä tekee pariutumisesta tarkempaa ja harkitumpaa.

Ihmisellä on kaikista lajeista suurimmat aivot suhteessa ruumiin kokoon. Se tarkoittaa, että ihmisen on synnyttävä aivoiltaan täysin raakileena, sillä kypsemmiksi kasvaneiden aivojen synnyttäminen ei ole naisen anatomian takia mahdollista. Niinpä lapsi tarvitsee vuosien kasvatuksen ennen kuin se osaa tehdä itse mitään. Vertailun vuoksi jotkut linnut esimerkiksi kuoriutuvat munasta lentokykyisinä. Pitkä kasvatusaika tarkoittaa, että ihmiselle ei ole ollut edullista käyttää aikaansa ylenpalttiseen lisääntymiseen, vaan mieluummin vähempien jälkeläisten hoitamiseen ja kasvattamiseen. Vaatteet ovat syntyneet hyväksi keinoksi estämään liiallista lisääntymistä. Evoluution oma ehkäisykeino siis.

Missä tarkoituksissa sinä käytät vaatteita?

4 kommenttia:

  1. Haha, "missä tarkoituksissa sinä käytät vaatteita?" :D
    Kiitos hyvästä tekstistä ja naurun aiheesta lopussa.

    VastaaPoista
  2. Joskus iltapesun jälkeen, jos paikalla on nuorta naisväkeä.

    VastaaPoista