23. tammikuuta 2014

Droppi-veripalvelu - Teekkarijäynä vai innovaatio?

Lapin ely-keskukselta 22.500 euroa yritystukea saanut uskomuslääketieteen uusi toivo Droppi Veripalvelu oy ottaa sormenpäästäsi tipan verta, valokuvaa sen, ja määrittää paitsi veresi "puhtauden", myös syntiesi määrän. Katso tästä videosta esittely:
Kuultuasi kuinka Marko Vapa, suunnistuksen suomenmestari, kertoo verikuvauksesta, uskoisitko jos väittäisin, että kyseessä EI ole teekkarijäynä? En minäkään.
Syntien tutkiminen veritipasta on jotain, jonka puimisella en edes suostu saastuttamaan blogiani, mutta tutkaillaan joitain muita aspekteja tästä uskomusinnovaatiosta.

Ensinnäkin, mihin tämä tutkimus on perustuvinaan? Verikuvaaja ottaa tipan verta lasilevylle, antaa sen kuivua ja valokuvaa/skannaa kuivuneen verinäytteen. Tästä kuvasta tehdään sitten vaativan koulutuskurssin vaativa analyysi: arvioidaan kuinka suuri osa tipan pinta-alasta on "valkeaa kuonaa jonka koostumusta ei tiedetä". Mitä vähemmän tätä valkoista kuonaa on, sitä suurempi on "veren puhtaus", eli sitä suurempi prosenttiosuus kuivuneesta tipasta näyttää punaiselta. Kuulostaa hienolta havainnolta, selvästihän veri on sitä puhtaampaa ja parempaa mitä vähemmän tätä pelottavaa valkoista kuonaa näytteessä on. Vai onko..?

Paljastan nyt suuren salaisuuden, joka kerrotaan ainoastaan lääkiksen ykköskurssilla (ja koulun biologiassa). Kerron mitä tuo syntinen koululääketieteelle tuntematon valkoinen kuona on.

Vastaus mysteeriin lähtee vuodesta 1917, jolloin Ruotsalainen tutkija Fåhreus keksi, että lasiputkessa olevassa veressä punasolut erottuvat laskeutuen omaksi kerroksekseen, ja että terveillä tämä ilmiö oli hitaampi kuin sairailla. Kyse on siis äärimmäisen yleisestä ja tunnetusta laboratoriokokeena käytetystä senkasta, eli laskosta.
Tulehduksen aikana veren fibrinogeenipitoisuus kasvaa. Fibrinogeeni saa punasolut tarttumaan kiinni toisiinsa, muodostamaan usean punasolun kasaumia. Usean punasolun kasat laskeutuvat plasmassa ja erottuvat omaksi kerroksekseen nopeammin kuin terveellä matalassa fibrinogeenipitoisuudessa olevat yksittäiset punasolut, siis tulehdusta sairastavan senkka-arvo on suurempi.

Mitä verikuvauksessa sitten tapahtuu? Otetaan tippa terveen henkilön verta. Veressä on alhainen pitoisuus fibrinogeenia, joten punasolut ovat veressä yksittäin ja tasaisesti jakautuneena koko tipan alueelle. Tällöin kuivuneesta tipaista otetussa valokuvassa punaista väriä on tasaisesti joka puolella. Droppi Verianalyysin mukaan veren puhtaus on tällöin 100% ja henkilö on synnitön.


Otetaan tippa sairaan ihmisen verta. Veressä on tulehduksen takia korkeampi fibrinogeenipitoisuus, mikä saa veritipan punasolujen tarttumaan toisiinsa ja muodostamaan rykelmiä. Tällöin punasolut jakautuvat pisarassa epätasaisesti, ja punasoluryppäiden välissä on tyhjää tilaa. Varmaankin jo arvasit, että tämä tyhjä tila on Dropperin asiantuntijoiden "valkoista kuona-ainetta". Suosittelen seuraavaksi innovoimaan valokuvauksen sinisen alustan päällä, jolloin voidaan veritipasta määrittää potilaan siniverisyys!
Tämän lisäksi veren puhtausprosenttiin, eli punasolujen välisen tyhjän tilan määrään vaikuttaa tietenkin punasolujen määrä suhteessa tipan pinta-alaan, eli sellaiset maagiset muuttujat kuin kuivuneen tipan paksuus ja kyseessä olevan veren hemoglobiini.
Myös punasolujen koko vaikuttaa. Megaloblastista anemiaa esimerkiksi alkoholismista johtuvan vitamiinipuutoksen takia sairastava saa Dropperin verikuvauksessa paremmat verenpuhtausprosentit kuin raudanpuuteanemiaa sairastava, koska isommat punasolut jättävät vähemmän tilaa valkoiselle välitilalle.

Kyseessä on siis ainakin periaatteessa oikeaan, jo vuonna 1917 keksittyyn ilmiöön pohjautuva perusajatus, mutta tulkinta on täysin hatusta vedettyä. Annetaan lääketieteen ammattilaisten mitata se senkka, eikä tulkita siitä mitään omia keksintöjä, jooko?

1 kommentti:

  1. Kiitos kommenteista! Tässä on viime vuonna valmistunut gradu, joka käsittelee aihetta tarkemmin: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44804/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201412033421.pdf?sequence=1

    VastaaPoista