Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsykoe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääsykoe. Näytä kaikki tekstit

15. maaliskuuta 2015

Lääkikseen hakeminen: Pisterajat vuosina 2006-2014

Näyttää olevan taas sellainen aika vuodesta, että blogin luetuimmaksi sisällöksi nousee päivittäin menneiden vuosien pisterajoja esittelevä kirjoitus. Päivitetään siis juttu ajantasalle ja lisätään Tohtori Krabolan patentoituun lääkisrajojen idioottivarmaan graafiin edellisvuoden rajat.

Lääkikseen hakemisen yksi perusongelma on kaupungin valinta. Hakea voi vain yhteen tiedekuntaan kerrallaan, joten valintaan kannattaa keksiä itselleen jokin järkevä peruste.
Yhtä järkevää perustetta havainnollistaakseni tein kuvaajan, jossa näkyy eri kaupunkeihin vaadittujen pääsykoepisteiden suhteellinen määrä vuosittain. Kuvaajasta näkee kuinka monta prosenttia pääsykokeen raakapisteistä läpipääsyyn on vaadittu verrattuna siihen kaupunkiin, jossa pisteitä on vaadittu eniten. Esimerkiksi viimeisimmässä, vuoden 2014 pääsykokeessa Helsinkiin on vaadittu suurimmat pisteet, joten sen lukema on 100%, Turussa läpipääsyyn on vaadittu noin 89% Helsingin raakapisteistä, Tampereella 85% ja niin edelleen.

Lääkiksen pääsykokeen suhteelliset pisterajat eri kaupungeissa vuosina 2006-2014

On muistettava, että eri kaupungit tarkastavat pääsykokeet itsenäisesti ja joitain eroja pisteytyksessä voi olla, mutta varmasti jotain suuntaa-antavaa päättelyä näistä voi tehdä.

Omakohtaisia kokemuksia lääkikseen hakemisesta löytyy aiemmassa kirjoituksessa.

26. maaliskuuta 2014

Lääkikseen hakeminen: Helsingin iPadit

Lääkikseen hakemista suunnittelevilla on pian edessään valintojen aika, sillä hakupaperit on jätettävä ja sen myötä kaupunki valittava viimeistään 1.4. Useat ovat varmastikin jo tehneet valintansa viihtyisimmän asuinkaupungin, alhaisimman pisterajan tai muuttamista rajoittavien ihmissuhteiden perusteella, mutta epäilemättä oikeaa valintaa arpovia hakijoitakin vielä on.

Eri lääkisten hyviä ja huonoja puolia on pohdiskeltu monissa blogeissa, joista tässä muutamia ensimmäisiä silmään osuneita kirjoituksia:
My year as a fetus: Turun lääkis - Plussat ja miinukset
Livet som Ida: Turku vai Helsinki?
Elimiä ja eläimiä: Lääkisten väliset erot
Made in Lakeus: Hakisinko Kuopion lääkikseen?

En ala enää tässä vaiheessa kertomaan tarinoita Helsingin ylivertaisuudesta kaupunkina ja Helsingin lääkiksen arvostuksesta, vaan tarjoan videonäytteen helsinkiläisen opiskelun uusista tuulista: Kaikki lääkiksessä aloittavat saavat nykyään iPadin, jota hyödynnetään opiskelussa runsaasti. Katso esittelyvideo tästä linkistä.
Itse vanhempaan vuosikertaan kuuluvana en valitettavasti pysty kertomaan omakohtaisia kokemuksia videolla esitellystä digitaalisesta opiskelusta, mutta ainakin ilmainen iPad näytti tekevän ihmisistä iloisia.

Mitä tabletteihin tulee, itse kuulun vastarintaliikkeeseen suosien loputtomien omenalogojen keskellä monipuolisempaa Microsoftin Surfacea. On mukavaa, kun tabletissa toimii suoraan usb-tikku tai Office.
Tästä ja muista opiskelua ja blogin toista pääaaihetta, laiskottelua, helpottavista laitteista/esineistä/asioista olen ajatellut kirjoittaa tulevaisuudessa enemmänkin.

Tämän blogin aiemmat Lääkikseen hakeminen -sarjaan kuuluvat kirjoitukset löytyvät tästä:
Pisterajat vuosina 2006-2013
Omat kokemukset hakemisesta

Onko lukijoissa lääkiskaupungin valintaa pohtivia tai jo ratkaisun tehneitä hakijoita?
Löytyykö muita Applen monopolia horjuttavia kapinallisia?
Entä kiinnostaako opiskelua tai arkea helpottavien/viihdyttävien laitteiden, esineiden tai asioiden esittely aiheena?

28. joulukuuta 2013

Lääkikseen hakeminen: Pisterajat vuosina 2006-2013

Katso päivitetty tilasto vuosilta 2006-2014 tästä!

Lääkikseen hakemisen yksi perusongelma on kaupungin valinta. Hakea voi vain yhteen tiedekuntaan kerrallaan, joten valintaan kannattaa keksiä itselleen jokin järkevä peruste.
Yhtä järkevää perustetta havainnollistaakseni tein kuvaajan, jossa näkyy eri kaupunkeihin vaadittujen pääsykoepisteiden suhteellinen määrä vuosittain. Kuvaajasta näkee kuinka monta prosenttia pääsykokeen raakapisteistä läpipääsyyn on vaadittu verrattuna siihen kaupunkiin, jossa pisteitä on vaadittu eniten. Esimerkiksi viimeisimmässä vuoden 2013 pääsykokeessa Helsinkiin on vaadittu suurimmat pisteet, joten sen lukema on 100%, Tampereella on vaadittu noin 88% Helsingin raakapisteistä, Kuopiossa 86% ja niin edelleen.
Lääkiksen pääsykokeen pisterajat eri kaupungeissa vuosina 2006-2013
On muistettava, että eri kaupungit tarkastavat pääsykokeet itsenäisesti ja joitain eroja pisteytyksessä voi olla, mutta varmasti jotain suuntaa-antavaa päättelyä näistä voi tehdä.

Omakohtaisia kokemuksia lääkikseen hakemisesta löytyy aiemmassa kirjoituksessa.

24. toukokuuta 2013

Susikoira Roi -vitsit: Ressun lukio

Tulevat ylioppilaat ovat saaneet selville lopulliset tuloksensa viikko sitten, ja yo-juhlia päästään viettämään viikon päästä. Mitä suurimmat onnittelut kaikille valkolakkinsa ansainneille! On myös tullut aika jokavuotisen lukiovertailun, jossa voiton näyttää jälleen kerran vieneen helsinkiläinen Ressun lukio, joten erityisonnittelut hienosta suoriutumisesta sinne.

Sattumoisin elämme parhaillaan myös autourheiluvuoden kohokohtaa, nimittäin tänä viikonloppuna ajetaan F1-sarjassa legendaarinen Monacon GP.

Nämä kaksi teemaa yhdistääkseni kerron tarinan, joka on toinen osa sarjassamme Susikoira Roin uudemmat seikkailut.



Susikoira Roin kiinnostus moottoreihin ja automaailman klassikoihin kasvoi hänen lukioaikanaan siihen pisteeseen, että Roi osti itselleen hieman korjausta vaativan vuoden 1987 Ford Sierra Cosworthin. Auto oli koriltaan hyvässä kunnossa, mutta moottori ei suostunut käymään tasaisesti, ja tehot olivat kateissa. Roi päätti, että tämä legendaarinen Cosworthin moottori on viritettävä uuden veroiseen kuntoon, ellei paremmaksikin.

Roi vietti parhaillaan abivuotta Ressun lukiossa, ja matematiikasta kiinnostuneena susikoirana Roi päätti virittää moottorin matemaattisesti täydelliseen iskuun. Roi teki tarkkoja mittauksia venttiilien liikkeistä, ja havaitsi, että kun niistä teki kuvaajan aikamuuttuja taun suhteen, käyrästä tuli sinifunktio.
Moottorin virityksessä oleellista on maksimoida nopeus, joten saadakseen selville venttiilien nopeuden Roi derivoi löytämänsä sinifunktion ajan tau suhteen.

Tarkkojen teoreettisten tutkimustensa ja näppärän derivoinnin ansiosta Roin Sierra Cosworthista tuli täydellisesti toimiva ja huikaisevan nopea auto.
Koeajolle mukaan päässyt lukiokaveri ihmetteli pelkääjän paikalla: Harva Cossun restauroi, niin kuin Ressun cos(tau) Roi.



Päivän lääketiedepoiminta: Tänään on ollut lääkikseen hakevilla pääsykoepäivä. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa vaikkapa ensi kevättä silmällä pitäen katsastaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hakuopas.