Kuva-arvoitus: Mikä diagnoosi?

Potilastapaus: 66-vuotias keskivartaloltaan lihava mies kuulee ääniä päänsä ulkopuolelta ja hengästyy rasituksessa. Lisäksi hän kertoo näkevänsä alla olevan kuvan sulkiessaan silmänsä.
Mikä diagnoosi?

Lääkikseen hakeminen: Pisterajat vuosina 2006-2013

Katso päivitetty tilasto vuosilta 2006-2014 tästä!

Lääkikseen hakemisen yksi perusongelma on kaupungin valinta. Hakea voi vain yhteen tiedekuntaan kerrallaan, joten valintaan kannattaa keksiä itselleen jokin järkevä peruste.

Yhtä järkevää perustetta havainnollistaakseni tein kuvaajan, jossa näkyy eri kaupunkeihin vaadittujen pääsykoepisteiden suhteellinen määrä vuosittain. Kuvaajasta näkee kuinka monta prosenttia pääsykokeen raakapisteistä läpipääsyyn on vaadittu verrattuna siihen kaupunkiin, jossa pisteitä on vaadittu eniten. Esimerkiksi viimeisimmässä vuoden 2013 pääsykokeessa Helsinkiin on vaadittu suurimmat pisteet, joten sen lukema on 100%, Tampereella on vaadittu noin 88% Helsingin raakapisteistä, Kuopiossa 86% ja niin edelleen.

Lääkiksen pääsykokeen pisterajat eri kaupungeissa vuosina 2006-2013

On muistettava, että eri kaupungit tarkastavat pääsykokeet itsenäisesti ja joitain eroja pisteytyksessä voi olla, mutta varmasti jotain suuntaa-antavaa päättelyä näistä voi tehdä.

Omakohtaisia kokemuksia lääkikseen hakemisesta löytyy aiemmassa kirjoituksessa.

Jouluinen kuva-arvoitus: Mikä laboratoriokoe?

Joulun kunniaksi kuva-arvoituksessa on tällä kertaa Jeesus-teema.
Kysymys kuuluu: Mikä laboratoriokoe?

Tämän arvoituksen myötä mukavaa joulua kaikille!

Itkevätkö eläimet?

Itkeminen on ihmiselle ominainen ilmiö, jossa kyynelnestettä valuu silmien kyynelkanavista vahvan tunnereaktion yhteydessä. Kyyneliä syntyy kuitenkin myös silmän ärsytyksen yhteydessä. Kyynelkanavien ja aivojen tunteita käsittelevien alueiden välillä on todettu olevan hermoyhteys, ja tunteikkaan itkun aikana erittyvien kyyneleiden koostumus poikkeaa muun tyyppisistä kyynelistä. Itkiessä kyynelnesteen erittyy enemmän mm. prolaktiinia, kortikotropiinia ja kaliumia.

Itkemisen merkitys on monista teorioista huolimatta edelleen epäselvä. Ilmeisesti kyseessä on parasympaattisen hermoston keino palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamasta stressitilanteesta. Itku on tällöin merkkinä siitä, että elimistö on palautumassa. Ei kuitenkaan tiedetä onko itkeminen olennainen osa palautumisprosessissa, vai pikemminkin jonkinlainen sivutuote. Samalla itku toimii kommunikaatiovälineenä ilmaisten tunteita muille ihmisille. Se on tärkeää erityisesti vauvoille, joille itkun tarkoitus on saada vanhempien huomio.

On myös esitetty, että itkemisen jälkeen olo on parempi, koska stressiin liittyvien hormonien, erityisesti kortikotropiinin, pitoisuudet laskevat. Teorian mukaan itkemisen tarkoitus olisi siten poistaa stressihormoneja niiden pitoisuuden kasvettua liian korkeaksi.
Psykologisissa tutkimuksissa itkeminen kytkeytyy erityisesti avuttomuuden tunteeseen.
Erään tutkimuksen mukaan kyyneleet estävät aggressiivista käytöstä sumentamalla näkökyvyn, antamalla luotettavan rauhanomaisen signaalin. Eläintieteilijät uskovat myös, että itkeminen osoittaa alistumista hyökkääjälle ja samalla herättää ympärillä olevissa sympatiaa ja auttamishalua.

Mutta itkevätkö eläimet? Charles Darwin kirjoitti vuonna 1872 kirjassaa Tunteiden ilmeneminen ihmisissä ja eläimissä Lontoon eläintarhan intiannorsujen hoitajien kertoneen norsujen itkevän surusta. Tuore tapaus dokumentoitiin tänä vuonna, kun kiinalainen norsunpoikanen nimeltä Zhuang-zhuang itki yhtä soittoa kokonaiset viisi tuntia emon pahoinpideltyä ja hylättyä sen pian syntymän jälkeen.
Muiden eläinten tunnepohjaisesta itkemisestä tutkijoilla on risteäviä näkemyksiä.

Zhuang-zhuang itkuisena

Onnellinen loppu. Zhuang-zhuang uuden adoptiovanhemman kanssa.

Blogin uudet tuulet

Vuosi on kulkemassa kohti loppuaan ja elämme uudistumisen aikoja. Niinpä blogin entinen nimi Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa on muuttunut uuteen muotoon Lääketiedettä ja laiskottelua. Osoitteena säilyy edelleen laaketiedetta.blogspot.fi. Syy muutokseen on suurimmaksi osaksi käytännön ongelmissa; Pitkä nimi ei mahdu moniin kenttiin, joissa nimelle on varattu vain tietty määrä merkkejä. Lisäksi omakeksimäni etologian mannermainen suuntaus on saattanut kuulostaa turhan vieraalta nimeltä kiinnostuksen herättämiseksi.

Laiskottelu tuli mukaan paitsi mukavasti suuhun sopivan rimmauksen ja kirjoittajan kuvaavuuden takia, myös vastapainoksi blogitrendille, jossa suurimman osan sisällöstä vie kaikenlaiset urheilusuoritukset, ajat, toistokerrat, kilot, keskisykkeet ja lyhenteet joista ei tavallinen istumatyötä tekevä kansalainen ymmärrä mitään.

Esimerkit poimittu blogista jennipuolivali.blogspot.fi
Suositellaan niille, joilla laiskottelua lähempänä sydäntä on fitness.

Vaikka etologia nimestä lähteekin pois, säilyy se edelleen tärkeänä mausteena sopassa, josta blogi ammentaa aiheensa. Muita mausteita ovat mm. jännimpien lääketieteellisten aiheiden poimiminen lähitarkasteluun, aivojen ja neurotieteiden syvät salaisuudet, lääkisopiskelun oleellisimmat muistisäännöt, arvoitukset, hauskat lääkeaineiden nimet, puujalat ja havainnot elämästä.

Nimistä puheen ollen, muutama sana Tohtori Krabola -nimimerkin taustasta niille, joille se ei ole tuttu. Kyseessähän on laina gospelia tiedemiehille soittavalta Kuha.-yhtyeeltä, jonka kappale Tohtori Krabolan telekineettinen testilaboratorio kertonee tarinan parhaiten itse:

Lopuksi hieman ennakkomaistiaisia blogin tulevista aiheista: Miksi kutittaminen naurattaa? Miksi olemme ainoa eläin joka ei kulje alasti? Miten sokean silmät voivat nähdä? Kuva-arvoituksissa lähiaikoina arvuutellaan ainakin diagnoosia ja laboratoriokoetta. Lisäksi asiaa lääkikseen hakemisesta.

Blogin lukijaksi voi nyt liittyä googlen omassa palvelussa, blogilistalla tai bloglovinissa. Linkit löytyvät myös sivun oikeasta laidasta.

Pysy kuulolla, niin tiedät mitä tohtori Krabolan lääketieteen ja laiskottelun laboratoriosta putkahtaa ulos seuraavaksi!

Kuva-arvoitus: Mikä anatominen rakenne?

Jälleen kuva-arvoitus: Mikä anatominen rakenne löytyy näistä kuvavihjeistä?

Oikea vastaus löytyy kommenteista.

Mistä johtuu Déjà-vu?

Déjà-vu eli entiselämys on tunne tilanteen tuttuudesta. Tuntuu, kuin sama tilanne olisi tapahtunut joskus aiemmin. Sitä esiintyy 60-70 prosentilla ihmisistä, alkaen hieman ennen 10 vuoden ikää. Eniten Déjà-vu-ilmiötä tapahtuu 15-30 vuoden iässä, minkä jälkeen sen esiintyvyys laskee. Esiintyvyys on suurempi koulutetuilla ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Ne ovat myös yleisempiä väsyneenä, strassaantuneena tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Erityisen usein entiselämyksiä kokevilla on todettu vauriota aivojen ohimolohkoissa.

Yleisimmät teoriat ilmiön selittämiseksi liittyvät yhteyshäiriöön aivojen tietoisten ja tiedostamattomien prosessien välillä. Näköaistimus kulkee silmistä näköratoja pitkin aivojen takaosissa olevalle näkökuorelle, missä syntyy varsinainen kuva, tietoinen näköhavainto.

Samalla näköradasta haarautuu reittejä kuitenkin moniin syvempiin aivojen rakenteisiin, esimerkiksi colliculus superioriin (ylempi nelikukkula) ja amygdalaan (mantelitumake). Nämä käsittelevät tiedostamattomia prosesseja: colliculus superior säätelee silmien liikkeitä ja amygdala työstää tunnereaktioita.

Déjà-vu-tuntemuksen synty selitetään siten, että tapahtumasta saatava tieto prosessoituu tavallisella nopeudella tiedostamattomissa aivojen osissa, mutta paikallisen häiriön (esimerkiksi epileptisen toiminnan) vuoksi tapahtuman käsittely tiedostetun ajattelun aivokuorella hidastuu ja jää jälkeen automaattisista järjestelmistä. Tällöin uusi tilanne tuntuu siltä, kuin sen olisi kokenut jo aiemmin.

On olemassa myös muita vu-ilmiöitä:

Presque vu on varmasti Déjà-vutakin tutumpi tilanne, jossa jokin muistista haettava asia on "kielen päällä". Asia on tuttu, mutta nimi ei millään tule mieleen. Presque vun aiheuttaa mahdollisesti ilmiö, jossa aivot estävät haettavan asian kanssa samankaltaisten sanojen ajattelun, jolloin myös haettu sana peittyy. Tämä selittäisi miksi ilmiö toimii usein myös ryhmässä. Jos ryhmä kuulee samat läheltä liippaavat estävät sanat, koko ryhmällä voi olla haettu sana "kielen päällä".

Jamais vu on Déjà-vun vastakohta, tilanne jossa täysin tuttu asia tuntuu vieraalta. Se on helppo aikaansaada valitsemalla jokin sana ja toistamalla sitä sata kertaa. Aivot alkavat estää kyseisen sanan huomioimista, ja hetken päästä sana tuntuu vieraalta, aivan kuin se ei tarkoittaisi mitään.

Ratkaisu arvoitukseen: Mikä lääkeaine?

Tässä ratkaisu 16.12. esiteltyyn kuva-arvoitukseen. Jos haluat vielä testata nokkeluuttasi, älä lue pidemmälle, vaan paina tästä linkistä suoraan arvoitukseen.


Oikea ratkaisu arvoitukseen on vernakalantti. Kyseistä lääkeainetta käytetään eteisvärinän kääntämiseen takaisin sinusrytmiin.
Vernakalantti on blogissa jo vanha tuttu elokuussa julkaistusta potilastapauksesta Google tappoi sydänpotilaan.

Huom! Muista osallistua edellisessä kirjoituksessa olevaan arvontaan, jossa palkintona Lääkäriksi-kirja.

Arvonta! Palkintona Duodecimin Lääkäriksi-kirja

Osallistu arvontaan ja voita Lääkäriksi-kirja!

Blogiin on reilun vajaan vuoden olemassaolon aikana löytänyt tiensä koko ajan nousujohteinen määrä katsojia, ja jonkin verran vakiolukijoitakin näkyy olevan, mutta blogin kehittämiseksi kiinnostaisi kartoittaa vähän tarkemmin lukijakuntaa ja lukutoiveita.

Siispä tässä kolme kysymystä, joihin vastaamalla kommenttiosiossa osallistut Duodecimin Lääkäriksi-kirjan arvontaan:
1. Kerro hieman itsestäsi. Oletko mies, nainen, nuori, vanha, opiskelija, vapaaherra?
2. Oletko löytänyt Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa -blogiin ensimmäistä kertaa, oletko vanha kävijä, vai kenties tuleva tilaaja?
3. Millaisia aiheita Lääketiedettä ja mannermaista etologiaa -blogissa pitäisi olla enemmän?

Osallistuaksesi arvontaan varusta vastauksesi sähköpostiosoitteella, tai lähetä vastaukseesi liittyvät yhteystiedot tohtori.krabola( at )gmail.com
Kirjan arvontaan pääsevät mukaan kaikki kahden viikon sisällä, eli vuoden 2013 loppuun mennessä vastanneet.
(Jos et mieli palkintoa, vastaus olisi silti kiva)

Kuva-arvoitus: Mikä lääkeaine?

Tällä kertaa kyseessä on kuva-arvoitus. Mitä lääkeaine kätkeytyy näihin kuvavihjeisiin?

Vastaus löytyy tästä linkistä.

Lääketiedettä Youtubessa: Kirvessyrjän terveyskeskus

"Kirvessyrjä on pieni Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väliin sijoittuva muuttotappiokunta. Sarjassa seurataan kunnan terveyskeskuksen tapahtumia. Pääosissa Antti Riuttanen, Jukka Pääkkönen, Ville Virkkunen ja Markus Heiskanen."

"Sarjan toisessa jaksossa seurataan kesän tapahtumia kylällä ja terveyskeskuksessa. Pääosissa Antti Riuttanen, Jukka Pääkkönen ja Markus Heiskanen."

Runosuonikohjut: Ra(a)jaton rakkaus

Rakkautta ensisilmäyksellä

sokeiden sokkotreffeillä

Jalat meni alta

pyörätuolipotilaalta

Vain hänelle sykkii sydämentahdistimeni

Kuulokojeen käynnistyttyä kuulen suustaan nimeni

Spitaalisen neidon kättä

pyysin omaksein empimättä

Ja pian hääpari yöhön asti

pani puujalalla koreasti

Lääketiedettä Youtubessa: Rytmihäiriöt

Tässä klassikossa professori demonstroi erinomaisen havainnollisesti sydämen erilaiset rytmihäiriöt:

Miksi toinen sierain on aina tukossa?

Meillä on kaksi silmää, jotka näkevät katselemamme maiseman hieman eri kuvakulmista luoden kolmiulotteisen näkymän. Kaksi korvaamme kuulee äänet hieman eriaikaisesti, minkä perusteella voimme automaattisesti päätellä äänen suunnan.

Mutta miksi nenässämme on kaksi sierainta? Pystymmekö päättelemään hajun suunnan tai haistelemaan kolmiulotteisesti? Ja miksi nenän kautta hengittäessä aina huomaa, että toinen sierain vetää paljon huonommin kuin toinen? Eikö olisi järkevämpää olla yksi isompi reikä, jonka kautta ilma kulkisi kunnolla?

Kahden sieraimen arvoitus alkoi ratketa Stanfordin yliopiston tutkijoiden marraskuussa 1999 Nature-lehdessä julkaiseman tutkimuksen myötä. Siinä osoitettiin, että kahdella sieraimella, joista toinen on enemmän tukossa kuin toinen, hajuaistimus saadaan paremmaksi.

Hajuaistimus syntyy, kun haisteltavan ilmavirran mukana tulevat molekyylit tarttuvat nenän limakalvolle ja imeytyy kalvon läpi hajureseptoreihin. Hajua tuottavia molekyylejä on kuitenkin tuhansia erilaisia, ja toiset niistä imeytyvät limakalvon läpi nopeammin, toiset hitaammin. Sieraimessa, jossa ilma liikkuu nopeasti, nenään tulee runsaasti molekyylejä, mutta niillä on lyhyt aika imeytyä limakalvon läpi aistinsoluihin, joten sierain haistaa lähinnä nopeasti imeytyviä hajuja. Tukkoisemmassa sieraimessa ilma liikkuu hitaammin, jolloin vaikeammin imeytyvillä molekyyleillä on enemmän aikaa saavuttaa hajureseptorit, joten niiden haju tulee paremmin esiin. Näin sieraimet täydentävät toisiaan saaden aikaan laajemman hajuaistimuksen.

Nenä voi siis haistaa eri hajun riippuen kummalla sieraimella haistelee. Ero ei ole suuri; Jos toinen sieraimesi haistaa mansikan, toinen ei haista maksapihviä. Sopivalla koejärjestelyllä ero kuitenkin tulee esiin.

Tätä tekstiä aloittaessa oikea sieraimeni hoiti nopean ilmavirtauksen roolia vasemman ollessa tukkoisempi, mutta nyt loppuvaiheessa osat ovat jo vaihtuneet. Millainen on omien sieraintenne työnjako lukuhetkellä?

Lääketiedettä Youtubessa: Ensimmäinen vuosi

Tämän kertaisessa katsauksessa Youtubeen esittelyssä hieno draama Ensimmäinen vuosi:
"Ensimmäinen vuosi elokuva on katkeran suloinen kertomus lääkiksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta, joka etsii paikkaansa maailmassa ja elämässä. Pääosissa Antti Riuttanen ja Kirsti Savola."

Katso myös jatko-osa Toinen vuosi:
"Ensimmäinen vuosi saa jatkoa päähenkilömme tasapainoillessa klinikkakynnyksen ja mutkikkaan elämänsä välillä. Uusi opiskeluvuosi tuo mukanaan paljon uutta, mutta kuten ensimmäisenäkin vuonna, myös nyt opiskelu tuntuu olevan murheista pienin. Pääosissa Antti Riuttanen ja Kirsti Savola."

Elokuvien takana on Vesuri productions.

Unohdetaan kymmenjärjestelmä, esittelyssä maanantaijärjestelmä

Nykymaailmassa käytetään yleisesti kymmenjärjestelmää, eli lukujärjestelmää, jossa kantalukuna on 10. Tästä on todennäköisesti syyttäminen käsiämme, joissa sormia on yhteensä kymmenen. Saattaa tuntua itsestään selvältä, että numeroita lasketaan kymmeneen, ja sitten aloitetaan alusta, mutta muitakin vaihtoehtoja olisi. Kymmenjärjestelmällä on näppärintä tarkistaa omien sormiensa määrä, mutta siihen sen hyvät puolet loppuvatkin.

Emme käytä kymmenjärjestelmää kaikessa laskemisessa. Monet vanhat pituuden ja painon mitat käyttävät 12-kantaista lukujärjestelmää. Esimerkiksi jalka on 12 tuumaa. Katso kelloa ja ylläty: se on jaettu 12 tuntiin. Itse luontoäiti on yrittänyt ohjata meitä 12-kantaiseen ajatteluun jakamalla vuoden kahteentoista kuukauteen. 12-kantainen, eli duodesimaalijärjestelmä olikin valloillaan pituuksien, painojen ja valuuttojen laskennassa, kunnes Ranskan vallankumouksen jälkeen omaan metrijärjestelmäänsä (nykyinen SI-järjestelmä) ihastuneet ranskalaiset jyräsivät kymmenkantaisella järjestelmällä duodesimaalijärjestelmän. Tässä mentiin niinkin pitkälle, että muutaman vuoden ajan käytössä oli 10-päiväinen viikko ja 10-tuntinen kello, kunnes huomattiin, etteivät ne sittenkään herättäneet suurta suosiota. Historian havinaa voi huomata myös numeraaleissamme; Monissa kielissä on omat nimensä 12 ensimmäiselle luvulle. Suomessa poikkeuksellisesti yksitoista ja kaksitoista eivät eroa kolmestatoista, mutta esimerkiksi ruotsissa on elva ja tolv, englannissa eleven ja twelve, saksassa elf ja zwölf, siis kaksitoista numeroa sopien täydellisesti 12-kantaiseen järjestelmään.

Kellossa on 12 tuntia.

Eläinrata jaetaan 12 kuvioon.

Miksi duodesimaalijärjestelmä sitten olisi parempi kuin nykyinen kymmenjärjestelmä? Avainsana on jaollisuus. Nykyinen kantaluku 10 voidaan jakaa tasan kolmella eri tavalla: yhdellä, viidellä ja kymmenellä. Sen sijaan 12 on jaollinen yhdellä, kahdella, kolmella, neljällä, kuudella ja kahdellatoista. Sen saa siis jaettua tasan jopa kuudella eri tavalla. Tämä tekee arkisista laskuista huomattavasti helpompia duodesimaalijärjestelmässä.

Murtolukuja vastaavat desimaaliluvut muuttuvat paljon mielekkäämmiksi. Kymmenjärjestelmässä 1/3 on 0,33333..., mutta duodesimaalijärjestelmässä 1/3 = 4/10 = 0,4. Vastaavasti 1/4 olisi 0,3. Puolikas olisi 1/2 = 6/10 = 0,6 ja kuudesosa 1/6 = 2/10 = 0,2 (kymmenjärjestelmässä rumilus 0,1666...)

Neljän kertotaulu, joka kymmenjärjestelmässä menee 4,8,12,16,20,24,28,32,... kulkisi duodesimaalijärjestelmässä 4,8,10,14,18,20,24,28,30,... Hyvin yksinkertaisella kaavalla siis.
Kolmen kertotaulu olisi 3,6,9,10,13,16,19,20,... Toistuva kaava tässäkin.
Kuuden kertotaulu 6,10,16,20,26,30,36,40,...

Duodesimaalijärjestelmässä tarvitaan kuitenkin tavanomaiseen verrattuna kaksi numeroa enemmän. Yleensä tämä on tehty ottamalla numerot yhdestä yhdeksään ja lisätty niihin kaksi uutta numeroa, esimerkiksi A ja B. Tällöin ensimmäiset luvut olisivat 1,2,3,4,5,6,7,8,9,A,B,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,1A,1B,20,21,...

On kuitenkin harvinaisen hämmentävää sekoittaa uudet merkit ja vanhat numerot keskenään, joten tohtori Krabolan innovaatiolaboratorion lukujärjestelmien toimialueen tutkimusyksikkö on kehittänyt uuden ihmislähtöisen mallin duodesimaalijärjestelmän omaksumiseksi. Johtavana ajatuksena on, että toisin kuin äkkiseltään voisi luulla, meillä kaikilla on jo mieleemme opeteltuna vaihtoehtoiset, kaksitoistakantaiset nimet, joita voimme käyttää duodesimaalisina numeroina. Käyttäkäämme siis kuukausista tuttuja:
1 tammi
2 helmi
3 maalis
4 huhti
5 touko
6 kesä
7 heinä
8 elo
9 syys
L loka
M marras
(10 maanantai)

Nämä ovat uudet maanantaijärjestelmän numerot.

Esimerkkinä muutamia muunnoksia kymmenjärjestelmästä maanantaijärjestelmään:
1 (yksi) - 1 (tammi)
10 (kymmenen) - L (loka)
12 (kaksitoista) - 10 (maanantai)
15 (viisitoista) - 13 (maanantai-maalis)
23 (kaksikymmentäkolme) - 1M (maanantai-marras)
24 (kaksikymmentäneljä) - 20 (kaksimaanantaita)
39 (kolmekymmentäyhdeksän) - 33 (maalismaanantaita-maalis)

Kymmenjärjestelmässä kymmenen potensseja nimitetään
10^0 ykköset
10^1 kymmenet
10^2 sadat
10^3 tuhannet
10^4 kymmenet tuhannet
10^5 sadat tuhannet
10^6 miljoonat

Maanantaijärjestelmässä nimet eivät voi olla samoja, sillä lukujen tulee olla yksiselittäisiä ihmisten käyttäessä samaan aikaan molempia tapoja. Maanantaijärjestelmässä potenssienkaan nimiä ei kuitenkaan tarvitse opetella tyhjästä, vaan ne vastaavat jo selkäytimessä olevia järjestysnimiä, eli potenssit vastaavat viikonpäiviä:
10^0 ykköset
10^1 maanantait
10^2 tiistait
10^3 keskiviikot
10^4 torstait
10^5 perjantait
10^6 lauantait
10^7 sunnuntait

Suurempien numeroiden muunnoksia kymmenjärjestelmästä maanantaijärjestelmään:
1728 (tuhat seitsemänsataa kaksikymmentäkahdeksan) - 1000 (keskiviikko)
4315 (neljätuhatta kolmesataa viisitoista - 25M7 (helmikeskiviikkoa-toukotiistaita-marrasmaanantaita-heinä)
17063 (seitsemäntoistatuhatta kuusikymmentäkolme) -  9L5M (syyskeskiviikkoa-lokatiistaita-toukomaanantaita-marras)

Ja vielä suuremman duodesimaaliluvun nimeäminen: 8M1LM58L = elosunnuntaita-marraslauantaita-perjantai-lokatorstaita-marraskeskiviikkoa-toukotiistaita-elomaanantaita-loka.

Entäs se sormin laskemisen helppous, kymmenjärjestelmän suurin valtti? Unohda peukalo ja katso sormiasi. Niitä on neljä. Jokainen koostuu kolmesta osasta (sormissa on kolme luuta, phalangia). Laskemalla ne yhteen voit helposti laskea yhdellä kädellä kahteentoista (maanantaihin).

Laske sormin kahteentoista. (Yhden käden sormin voi myös näppärästi laskea 31:een. Lisää tästä myöhemmin)

Suomalaisista lääkäriseuroista numeroon kaksitoista on ihastunut erityisesti Duodecim.

Runosuonikohjut: Lux humana -runokilpailu

Meilahden kampuskirjasto Terkko järjesti lääketiedeaiheisen Lux humana -runokilpailun syksyllä. Tohtori Krabolan laboratorion seinälle ei palkintodiplomia tällä kertaa herunut, mutta Claes Anderssonin valitsemat voittorunot voi nyt käydä lukemassa täältä: http://blogs.helsinki.fi/luxhumana/2013/11/27/lux-humana-runokilpailun-voittajat-on-julkistettu/

Lääketiedettä Youtubessa: Lääkärit tulessa

Lääkärit tulessa on Kummeli-ryhmän vuonna 1998 ilmestynyt kahdeksanosainen komediasarja, joka kertoo Volmari Kuulapään klinikan toiminnasta. Suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän suomalaisen vastineen Houselle, Greyn anatomialle ja Teho-osastolle. Pisteenä i:n päällä sarjassa suoritetaan täysimittainen möhnänpoistoleikkaus.

Sarja löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta, tässä ensimmäinen osa: