28. heinäkuuta 2014

Tulevaisuuden muoti: Lippis

Muoti-ilmiöitä pidetään usein sattumanvaraisina ja vaikeasti ennustettavissa olevina asioina, joita vain muotibloggaaja voi ymmärtää, mutta näin ei ole. Kyse on mitattavissa olevista muuttujista, ja analysoimalla menneiden aikojen muotia, ilmiöiden kehitystä ja niiden esiintymistä nykyaikana voidaan ekstrapoloida tulevaisuuden muoti hyvinkin tarkasti. Tohtori Krabolan muotilaboratorio on kehittänyt tätä varten algoritmin, jonka tuloksia esitellään sarjassa Tulevaisuuden muoti. Ensimmäisenä vuorossa on lippalakkimuodin tulevaisuus.

Vanhoina hyvinä aikoina ala-asteen välitunneilla laskettiin lipan raitojen ja lakin tuuletusreikien määriä lippiksen aitouden selvittämiseksi. Tärkeässä osassa oli myös sisäpuolelta löytyvät merkit. Jos jokin näistä suureista ei täsmännyt, lippis oli epäaito, mitä se sitten ikinä tarkoittikaan, itse en ainakaan tiennyt. Toinen vertailun aihe oli lipan käyristys; Mikä onkaan se optimaalisin lipan kaarevuussäde? Itse ostin Amerikan matkalta lipan käyristimen.

Tänäpäivänä lipan käyristyksen suhteen on taannuttu täysin suoraan lippaan. Sellaisille vanhaan hyvään aikaan naurettiin, sillä niitä oli vain vanhoilla papoilla. Toisaalta kehitys on järkevä, sillä täydellisen käyristyskulman tavoittelu on nyt helpompaa, suora on helppo kulma hölmömmällekin, eikä lipan käyristintä tarvitse käyttää. Sen sijaan muilta osin lippismuoti on saanut aikaan jotain kaiken järjen ja logiikan vastaista: Nykyään lipassa olevat kokomerkinnän, pesuohjeet tai mitä tahansa muuta sisältävät tarrat on ensiarvoisen tärkeää säilyttää kiinni lipassa. Häh?

Havainnoiva tiede ei kuitenkaan tuomitse, vaan havainnoiva tiede tekee havaintoja. Historian havinat ja tämän päivän havainnot syötetään sitten Krabolan muotialgoritmin pursekeltaviksi, ja tulokseksi saadaan seuraavaa:

1.
Lippiksen tarrat ovat tulleet jäädäkseen. Jos et halua näyttää 1900-luvulle jämähtäneeltä, muista säilyttää tarrat lipassa.
Pieni pää, isot aivot.
2.
Kauden uutena juttuna ovat tulossa esiin muut lippikseen liitetyt laput, esimerkiksi hintalappu, valmistajan logon tai lippiksen ominaisuuksista kertovat läpyskät. Älä missään nimessä katkaise muovia, joka yhdistää nämä laput lippikseesi.
Tuiki tärkeät laput aina mukana koristamassa lippistä.
3.
Jotta lippiksesi on aito nyt ja tulevaisuudessa, on ensiarvoisen tärkeää, että siinä on kiinni koukku, jolla lippis on roikkunut myymälän tangossa. Jos tätä koukkua ei lippiksessä ole, se eli ole koskaan roikkunut myymälän tangossa, vaan on katumyynnistä peräisin oleva feikki. Unohda siis raitojen määrä ja logot, lippiksen aitouden uusi tunnus on koukku!
Tämä lippis on aito.

24. heinäkuuta 2014

Korkeasaaren eläimet

On ilmoja pidellyt. Nimittäin niin kuumia ilmoja, ettet varmaankaan ole lämpöhalvaukseltasi jaksanut  edes käydä Korkeasaaressa. Mutta ei hätää, sillä kävin itse kuvaamassa parhaat eläimet, jotta sinä voisit katsoa niiden kuvia tietokoneen ruudulta sisätiloissa, viilentävän ilmastoinnin suristessa taustalla.


Crocsit jalassa


Hellät hepat


Kameleontti vaihtaa turkin väriä


Taskuapina


Savanni nukahtaa


Galileopardi Galilei


Poikkeuksellisen kuvauksellinen linssiludelisko


Lokki Joonatan


Nalle


Panomarsu


Pesunalle


Kengurumeininki


Pyrstölintu


Rankat ankat


Tikru

Mikä on suosikkisi?


23. heinäkuuta 2014

Menovinkki: Ihmeparantumisia olympiastadionilla 26.-27.7.2014

Parin päivän takaiseen Parantaako rukous? -postaukseen liittyen ensi viikonloppuna on niin sanotusti piru merrassa, sillä jos luulit Cheekin olevan kova luu kahdella olympiastadionin konsertillaan, et ole ehkä kuullut David Herzogista, joka on kaksipäiväisen olympiastadionilla järjestettävän Ihmeiden aika -tapahtuman päätähti. Kyseessä on saarnaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu mm. syöpäkasvaimien hävitystä ja laihtumisihmeitä. Jotkut ovat kesken tilaisuuden saaneet suuhunsa kultahampaita ja silloin tällöin yleisön keskelle ilmaantuu enkelin sulkia tai kultapölyä. Onpa ainakin yksi ihminen noussut kuolleestakin. Vastikään Tallinnassa heitetyn keikan jälkeen Herzogilla oli sellainen kutina, että kuolleesta heräämistä tai jotain muuta suurempaa ihmettä voisi olla jälleen Helsingin keikalla odotettavissa.

Lisää tapahtumasta tästä. Tilaisuutta voi seurata suorana myös TV7:n kautta.


22. heinäkuuta 2014

Kasvojentunnistusta: Her-elokuva

Kasvojen tunnistaminen on aivojen parasta osaamista. Tämän hienon kyvyn kunniaksi Tohtori Krabolan kasvojentunnistuslaboratorio esittelee väärin tunnistetuista kasvoista parhaimmat.
Kolmannessa osassa Kasvojentunnistusta-sarjassa esittelyssä on kohtaus elokuvasta Her:



21. heinäkuuta 2014

Parantaako rukous?

TV7:lla pyörivässä Rakkauden kosketus -ohjelmassa Veijo Piipponen ja Aulikki Hartikainen parantavat katsojien sairauksia ja vaivoja Pyhän Hengen avulla. Katso esimerkki ohjelmasta.
Pirkko Jalovaaran parantavat rukoussessiot ovat myös olleet esillä viime aikoina.
Voiko rukous parantaa? Millaisia tutkimuksia aiheesta on tehty?

Ensimmäiset tilastolliset tutkimukset rukoilun vaikuttavuudesta teki Francis Galton vuonna 1872. Hän esitti hypoteesin, jonka mukaan, jos rukoilemalla voisi edistää terveyttä, Britannian kuninkaalliset elisivät keskimääräistä pidempään, sillä heidän puolestaan rukoiltiin enemmän kuin muiden. Hän myös rukoili satunnaisten maa-alueiden puolesta nähdäkseen, tuottivatko ne parempaa satoa. Kummassakaan tapauksessa vaikutusta ei kuitenkaan ollut havaittavissa.



Mielenkiintoisessa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa Leonard Leibovici käytti aineistonaan 3393 sepsiksen eli verenmyrkytyksen takia vuosina 1990-1996 Israelilaisessa Rabin Medical Center -sairaalassa hoidossa olleita potilaita. Nämä potilaat jaettiin rukousryhmään ja verrokkiryhmään, joista rukousryhmän puolesta rukoiltiin vuonna 2000. Siis useita vuosia sen jälkeen, kun potilaat olivat jo lähteneet sairaalasta. Sekä sairaalassa olon pituus että kuumeen kesto olivat selvästi lyhyempiä ryhmällä, jonka puolesta rukoiltiin, mikä viittaa rukoilun vaikuttavan jopa menneisiin tapahtumiin. Myös kuolleisuus oli hieman matalampi, ei kuitenkaan tilastollisesti merkittävästi.
Saatuaan runsasta kritiikkiä menneisyyteen rukoilevasta tutkimuksestaan, Leibovici myöhemmin sanoi tutkimuksen tarkoituksena olleen osoittaa tutkittavan kysymyksen ja tieteellisten mallien yhteensopivuuden tärkeys.



Suurin ja tuorein rukoilun vaikutuksesta tehty tutkimus on Harvardin professori Herbert Bensonin "Study of the Therapeutic Effects of Intercessory Prayer" vuonna 2006. Tähän kaksoissokkokokeeseen osallistui 1802 sydämen ohitusleikkauspotilasta kuudessa sairaalassa. Heidät arvottiin kolmeen ryhmään seuraavasti:
1. Potilaan puolesta rukoiltiin. Potilas ei tiennyt rukoillaanko hänen puolestaan vai ei.
2. Potilaan puolesta ei rukoiltu. Potilas ei tiennyt rukoillaanko hänen puolestaan vai ei.
3. Potilaan puolesta rukoiltiin. Potilas tiesi että hänen puolestaan rukoillaan.

Rukoilu suoritettiin kolmessa kristillisessä kirkossa, joissa seurakuntalainen sai esittää rukouksen muuten oman makunsa mukaan, mutta rukouksen piti sisältää toive potilaan Etunimi S. onnistuneesta leikkauksesta ja nopeasta toipumisesta ilman komplikaatioita.

Vakavien komplikaatioiden ja 30 päivän kuolleisuuden summa ryhmässä yksi oli 51%, ryhmässä kaksi 52% ja ryhmässä kolme 59%.
Rukoilulla ei siis näyttänyt olevan vaikutusta leikkauksen onnistumiseen ja paranemiseen, paitsi selvästi negatiivinen vaikutus sillä ryhmällä, joka tiesi olevansa rukoilun kohteena.
Tutkijat ovat arvelleet tämän mahdollisesti johtuvat ylimääräisestä stressistä, joka koituu, kun tuntee olevansa niin huonossa jamassa, että tarvitsee rukousta.



Meta-analyysi vuodelta 2006 kokosi 14 tutkimusta yhteen, ja totesi ettei rukouksella ole vaikutusta, kun taas vuonna 2007 systemaattinen kirjallisuuskatsaus päätyi epäselvään tulokseen, kun 17:sta tukimuksesta kymmenessä ei näkynyt vaikutusta, mutta seitsemässä pieni vaikutus oli. Tutkimusasetelmiltaan tarkimmissa tutkimuksissa löydökset olivat kuitenkin pienimmät.

Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että jos jollain lääkeyhtiöllä olisi kehitysputkessaan lääke nimeltä rukous, ei sitä varmastikaan tehon puutteen vuoksi nähtäisi markkinoilla. Puhumattakaan mahdollisista sivuvaikutuksista.

Lähdekirjallisuutta:
Galtonin tutkimus: http://www.abelard.org/galton/galton.htm
Leibovicin tutkimus: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC61047/
Bensonin tutkimus: http://www.templeton.org/pdfs/press_releases/060407STEP.pdf
Meta-analyysi 2006: K. Masters, G. Spielmans, J. Goodson "Are there demonstrable effects of distant intercessory prayer? A meta-analytic review." Annals of Behavioral Medicine 2006 Aug;32(1):21-6
Kirjallisuuskatsaus 2007: http://www.sagepub.com/vaughnstudy/articles/intervention/Hodge.pdf

18. heinäkuuta 2014

Mistä punastuminen johtuu?

Moni on varmaan huomannut, että häpeän välttäminen ohjaa maailmaa. Teemme mitä tahansa välttääksemme noloja tilanteita. Kun sellaiseen sitten kuitenkin joutuu, naama helähtää kirkkaan punaiseksi. Punastuminen on häpeän tai nolostumisen hetkellä tapahtuva automaattinen refleksi, jonka laukaisee sympaattisen hermoston aktivaatio. Sympaattinen hermosto saa aikaan adrenaliinin erittymisen lisämunuaiskuorelta. Adrenaliini puolestaan vaikuttaa nostaen sydämen sykettä, tihentäen hengitystä, laajentaen pupilleja ja laajentaen valtimoita verenkierron lisäämiseksi. Laskimoissa adrenaliini ei tavallisesti vaikuta mitenkään, mutta kasvojen laskimot ovat poikkeus; niissä adrenaliini saa aikaan laajenemisen, joka näkyy kasvojen ihon punaisena värinä.


“Blushing is the most peculiar and most human of all expressions.”  -Darwin

Miksi kasvojen laskimot sitten poikkeavat muista ja mitä hyötyä punastumisesta on? Yleisen teorian mukaan punastuminen toimii sanattomana fyysisenä anteeksipyyntönä. Vaikka häpeän hetkellä ei saisi sanottua mitään tai yrittäisi valehdella, näkee kasvoista, että kyseessä olevaa henkilöä aidosti hävettää. Lisäksi toinen teoria kertoo, että ihmisen värinäkö olisi kehittynyt erityisesti erilaisten ihonsävyjen tarkkaan erottamiseen, mikä tukisi punastumisen tärkeää sosiaalista merkitystä. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että nolossa tilanteessa helposti punastelevat ihmiset antavat itsestään miellyttävämmän kuvan muiden silmissä, joten jos kuulut tähän ryhmään, anna punaisuuden toimia eduksesi!


17. heinäkuuta 2014

Susikoira Roi -vitsit: Jolla

Susikoira Roi aloitti työt tilitoimistossa, jossa eräänä kauniina päivänä päätettiin työsuhde-etuna uudistaa kaikkien työntekijöiden matkapuhelimet. Valittavana oli muutamia Lumioita tai iPhone. Isänmaallisena koirana Roi ei kuitenkaan suostunut ottamaan niistä mitään, vaan pitkän neuvottelun jälkeen sai kuin saikin firman piikkiin suomalaisen Jolla-älypuhelimen.

Susikoira Roin erikoiskohtelu toi seuraavina päivinä pientä jännitettä Roin ja työkavereiden välille, mikä olikin omiaan synnyttämään latausta tilitoimiston vuosittain järjestettävään puolivakavaan pyöräilykilpailuun. Roilla ei ollut aiempaa kokemusta pitkän matkan pyöräilystä, mutta hän osti kaupasta kalleimman kilpapyörän, jossa oli äärimmäisen aerodynaaminen satula.
Kilpailun aikana susikoira Roi tuli huomaamaan, että satulan ergonomisuus ei ollut samaa tasoa sen aerodynaamisuuden kanssa, vaan pikemminkin päinvastoin. Satulan epämukavuus aiheutti pitkän kilpailun aikana Roin sukuelimiin niin kovat hiertymät, että matka oli pakko jättää kesken, eikä Roi päässyt töihin vielä seuraavanakaan päivänä.

Toimiston kahvihuoneessa työkaveri lohkaisi: Harva jorman fillaroi niin kuin firman Jolla-Roi.

16. heinäkuuta 2014

Valekandidaatti liikkeellä?

Lääkäriliitolta saa palkinnoksi neljän vuoden opiskeluiden suorittamisesta ja sairaalalääkärin sijaistamisoikeudesta ihka oman leimasimen omalla nimellä ja yksilöintitunnuksella varustettuna. Omalle kohdalleni sattui hieman vähemmän vakuuttava maanantaikappale:
Valekandin virallinen leima
Hyväksi onneksi leimasintehdas lähetti korjatun version jo ennen kuin itse ehdin edes huomata mitään, eikä kukaan ole saanut reseptiinsä leimaa ainakaan tältä kandiaatilta. Jos näitä sekundaeriä on ollut liikkeellä enemmänkin ja moni potilas miettii mistä näitä huonoja kandidaatin feikkikopioita oikein tulee, niin ei huolta, samasta koulusta kuin niitä oikeitakin.

15. heinäkuuta 2014

Suomen jalkapallon ja stetoskooppien kuningas




14. heinäkuuta 2014

Simpanssi vs ihminen vs savant

Luuletko olevasi simpanssia älykkäämpi? Yksi tärkeimmistä älykkyyden osista on työmuisti. Sitä tarvitsemme, kun aistimme ympäristöä ja yritämme painaa asioita mieleemme. Aistimuksemme ympäröivästä maailmasta säilyvät lyhytaikaisesti työmustissa, ennen kuin aivot poimivat siitä oleelliset osat säilöttäväksi pitkäaikaiseen mustiin. Niinpä meidän ei tarvitse esimerkiksi ottaa puhelinnumero talteen numero kerrallaan, vaan voimme kuulla koko numerosarjan, ja sitten kirjoittaa sen paperille alusta loppuun.

Lyhytaikaista työmuistia on tutkittu myös simpansseilla. Koeasetelmassa simpanssi pelaa peliä, jossa ruudulla näkyy numeroita sattumanvaraisissa paikoissa. Tehtävänä on painaa numeroita oikeassa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan, mutta ensimmäisen painalluksen jälkeen numerot peittyvät neliöillä, joten oikea järjestys on oltava työmustissa. Tehtävä näyttää hyvin vaikealta, mutta osoittautui, että simpansseilla on ilmiömäisen hyvä työmuisti, sillä ne suorituvat tehtävästä ihmistä paremmin.
 Tässä video simpanssista tekemässä koetta.

Voit itse kokeilla samankaltaista peliä täällä. Ainakin itse huomaan tulosteni paranevan selvästi muutaman kierroksen harjoittelulla, mikä voi tehdä tutkimuksen luotettavuudesta kyseenalaisen, mutta simpanssin suorituksen erinomaisuutta se ei vähennä.



Miksi tällainen tehtävä sitten on meille haastava, vaikka simpanssikin suoriutuu siitä muitta mutkitta? Tehtävähän on kuitenkin varsin yksinkertainen; silmämme varmasti näkevät kaikki numerot, eikä muutaman numeron järjestyksen muistaminen ole temppu eikä mikään verrattuna niihin kaikkiin monimutkaisiin asioihin, jotka aivomme osaavat painaa muistiin.

Salaisuus piilee jossain silmien ja muistiin painamisen välillä. Ympärillämme tapahtuu koko ajan asioita, joita aistimme pystyvät havaitsemaan. Laajassa näkökentässä vilisee esineitä, värejä ja liikettä. Korvamme kuulevat montaa eri puhetta ja lisäksi muuta taustahälyä samaan aikaan. Ihomme tuntee liikkuesamme vaatteiden hankauksen, pienet ilmavirrat ja lämpötilojen muutokset. Nivelistämme tulee jatkuvasti tietoa raajojemme asennoista. Emme kuitenkaan ole tietoisia kuin murto-osasta tästä kaikesta, koska ylivertaisen kehittyneet aivomme osaavat suodaattaa jatkuvasta informaatiotulvasta vain ne kunkin hetken kannalta kaikkein tärkeimmät asiat tietoisuuteemme. Kaikki epäolennainen jää taustalle, jolloin keskittymisemme ja työmuistimme voi keskittyä siihen tietoon, joka juuri nyt on hyödyllistä.

Simpanssi näppäryydestä muistitehtävässä voisi päätellä, että simpanssilla ei ole samalla tavalla toimivaa tiedon esikäsittelyä näkemisen ja muistin välissä, vaan se saa näkökentässä olevan tiedon suoraan työmuistiinsa. Näistä kyvyistä tulee helposti kateelliseksi simpanssille, mutta täytyy muistaa, että tämä ihmisaivojen ominaisuus on varmasti kehittynyt hyvää tarkoitusta varten. Aistimusten valikointi ja esikäsittely jo ennen niiden tiedostamista tekee mahdolliseksi keskittymisen oleellisiin tapahtumiin, tiedon jäsentämisen ja muistin tarkoituksenmukaiseen käytön.

Yleensä autismiin liittyvä savant on oireyhtymä, johon liittyy henkisen kehityshäiriön ohella jokin poikkeuksellinen lahjakkuus. Savantit voivat esimerkiksi muistaa koko kirjan ulkoa yhdellä selauksella, maalata valokuvatarkkoja kuvia maisemista, jotka ovat nähneet vain kerran tai muistaa tarkasti joka ikisen päivän elämästään. Savantismin voi ajatella johtuvan häiriöstä aiemmin kuvatussa aivojen ominaisuudessa, jonka tehtävä on valikoida kaikesta aistimastamme informaatiosta vain oleellinen, ja muodostaa siitä helposti ymmärrettää kokonaisuus. Savantilla kaikki tieto virtaa muuttumattomana suoraan tajuntaan.

Yksinkertaistettuna voisi asiaa kuvata seuraavalla esimerkillä:
-Mitä savant näkee: Mustia karvoja, neljän tukipylvään varassa oleva metrin pituinen putkula, jonka takaosassa kapea 2Hz taajuudella heiluva letku ja etuosassa suippo uloke, jossa kaksi ruskeaa silmää ja kostea kärki.
-Mitä normaalisti nähdään: Labradorinnoutaja



Savant-tyyppisiä poikkeuksellisia kykyjä voidaan saadaan aikaan myös normaaleille terveille ihmisille käyttämällä transkraniaalista magneettistimulaatiota. Kokeissa on kallon luiden läpi aivoihin suunnatulla magneettipulssilla vaikutettu tiettyyn aivojen osaan siten, että aistimustemme esikäsittelyä ei tapahdu, vaan informaatio tulee tietoisuuteemme "raakana". Suosittelen katsomaan kokeen vaikutukset youtube-videosta.


13. heinäkuuta 2014

Runosuonikohjut: Taloustieteilijä Seppo Räty

Euroopan talousveturi Saksa on nyt koko urheilua seuraavan maailman valokeilassa illan mm-finaalissa. Siksipä päivän runosuonikohjuissa on tänään talouden ja urheilun hengessä esittelyssä runo:
Taloustieteilijä Seppo Räty

Kreikassa tyhjä on  kassa
Koko maa kohta konkassa

Kaikki rahat loppu
Ei voi ostaa tavaraa
Euroon oli hoppu
Enää ei oo varaa

Mutta Saksa: onpas kamaa!

Ennustus: Saksa voittaa tänään jalkapallon maailmanmestaruuden.



12. heinäkuuta 2014

Kuva-arvoitus: Mikä lääkeryhmä?

Runsaasti toivotut Krabolan kuva-arvoitukset ovat jälleen täällä!

Tällä kertaa ollaan lääkkeiden maailmassa ja kysymys kuuluu: Mikä lääkeryhmä ylläolevasta kuvaviheestä löytyy?

10. heinäkuuta 2014

Matemaattisesti paras tapa parinvalintaan

Kesä on parinvalinnan kulta-aikaa. Kun paria valitaan, pätee lähinnä yksi sääntö: halutaan valita kaikkein paras vaihtoehto. Tästä yksinkertaisesta tavoitteesta syntyy kuitenkin monimutkaisia seurauksia, sillä parasta vaihtoehtoa ei voi noin vain valita kaikkien mahdollisuuksien joukosta, eikä valinta heti ensimmäisellä ihastuksella useinkaan osu oikeaan. Syntyy tilanne, jossa epätieto kalvaa jatkuvasti sisintä: Kannattaisiko vaihtaa? Onko parhaasta mahdollisesta kumppanista jo luovuttu vielä parempaa odotellessa? Montako kumppania pitää testata ennen kuin löytää sen oikean?

Tohtori Krabolan parinvalintalaboratorio esittelee nyt matemaattisesti optimaalisen strategian parinvalintaan. Asetelma on siis seuraavanlainen: Saatat olla esimerkiksi baarissa, jossa on rajallinen määrä vastakkaisen (tai saman, se on ihan okei) sukupuolen edustajia mahdollisina kumppaniehdokkaina. Rajoittavana tekijänä on, että voit tutustua ainoastaan yhteen kumppaniehdokkaaseen kerrallaan, ja lisäksi hylättyäsi ehdokkaan et enää voi pariutua hänen kanssaan. Asetelma toimii baarin lisäksi missä tahansa: Kumppania etsiessäsi tapaat tietyn määrän ihmisiä, voit tapailla samanaikaisesti vain yhtä, ja hylätessäsi kumppanin et enää saa häntä takaisin.


Jos valitaan heti ensimmäinen ehdokas, on suuri todennäköisyys että jatkossa vastaan olisi tullut parempi kumppani. Jos taas nirsoillaan ja hylätään monta ehdokasta, nousee todennäköisyys sille, että se oikea onkin jo mennyt ohi. 
Onneksi asian voi ratkaista matemaattisesti.

Parhaan mahdollisen todennäköisyyden juuri sen kaikkein sopivimman kumppanin löytämiseksi saavuttaa tällä ohjeella:
1. Käy ensin läpi ja hylkää 37% tarjolla olevista ehdokkaista.
2. Valitse sen jälkeen ensimmäinen ehdokas, joka on parempi kuin kaikki edelliset.
3. Jos kukaan jäljellä olevista ei ole parempi kuin paras aluksi hylätyistä, valitse viimeinen ehdokas.

Taustalla olevaa matematiikkaa ei tässä esitellä sen tarkemmin, mutta kiinnostuneille lisätiedoksi 37% on pyöristetty arvosta 1/e, missä e on Neperin luku eli luonnollisen logaritmin kantaluku. Tarkempaa matemaattista selitystä voi katsoa Wikipediasta.


Takaisin matematiikasta käytännön elämään: Suurin todennäköisyys löytää monista ehdokkaista paras on siis ensin hylätä 37% ehdokkaista ja valita sen jälkeen ensimmäinen, joka on näitä parempi. Ja tämä matemaattisesti paras mahdollinen todennäköisyys sen oikean löytymiseen on niin ikään 37%. 

Jos olet esimerkiksi speed dating -tapahtumassa, jossa on 20 ehdokasta ja edellä mainitut säännöt, eli et voi palata takaisinpäin, hylkää 7 ensimmäistä ehdokasta ja valitse sen jälkeen ensimmäinen, joka on parempi kuin kukaan niistä seitsemästä. Tällöin saat 37% todennäköisyydellä parhaan saaliin.

Saletisti natsaa
Sama ongelma tunnetaan myös nimellä Secretary problem, sillä se on erittäin käyttökelpoinen haettaessa työntekijöitä: Halutaan valita paras mahdollinen sihteeri mahdollisimman tehokkaasti. Siispä otetaan haastatteluun esimerkiksi 100 työnhakijaa, näistä 37 ensimmäistä haastatellaan ja hylätään heti, sen jälkeen otetaan töihin siltä istumalta ensimmäinen, joka on parempi kuin kukaan edeltävä.

Vieläkö luulet olevan sattumaa, että matemaatikot vievät parhaat naiset?

8. heinäkuuta 2014

Inspiraatioblogi

Blogeja selaillessa on tullut vastaan huomattava määrä inspiraatio-aiheisia kirjoituksia inspiraatiokuvineen, ja jotkut blogit ovat jopa täysiverisiä inspiraatioblogeja. Yllättäen yhdessäkään ei kuitenkaan ole löydetty varsinaisesti asian ydintä, joten nyt näytän, kuinka tehdään oikeaoppinen inspiraatiopostaus inspiraatiokuvineen:



Inspiraatiossa eli sisäänhengityksessä pallealihas supistuu ja rintakehä kohoaa luoden keuhkoihin alipaineen.



Alipaine saa aikaan ilmavirtauksen ulkoilmasta keuhkoihin.

Voimakkaassa inspiraatiossa pallean lisäksi toimivat apuhengityslihaksina ulommat kylkivälilihakset.

Sitten ei muuta kuin inspiroimaan!

3. heinäkuuta 2014

Pohdiskelukilpailun satoa ja palkintojenjako

Kaikkien lääkisten pääsykokeiden tulokset ovat valmistuneet ja sisään valittujen nimet selvillä. Paljon onnea voittajille!
Juhlinta jatkuu edelleen, sillä nyt on aika valita juhannuksen pohdiskelukilpailun paras vastaus ja refleksivasaran sekä muistitikun uusi omistaja. Tehtävänähän oli pohtia hyvä selitys hypoteesille, jonka mukaan vanhat isät saavat kauniimpia jälkeläisiä.

Voittajaksi valikoitui nimimerkki Miah ja voitokas vastaus kuului:
"Naiset tykkäävät hyvännäköisistä miehistä, ja iän myötä ulkonäkö "huononee", joten vain todella hyvännäköisinä aloittaneet miehet saavat naisia vanhemmalla iällä. Heillä on hyvät geenit ulkonäön suhteen. Ne sitten siirtyvät jälkeiläisille ja heistäkin tulee hyvännäköisiä."

Vastauksesta teki hyvän se yksinkertaisuus, jolla muutaman perusasian yhdistämällä päästään hyvään johtopäätökseen:
1) Hyvännäköisyys periytyy geneettisesti
2) Hyvännäköisyys vähenee iän myötä
3) Naiset pitävät hyvännäköisistä miehistä
-> vanhana lapsia saavat enemmän hyvägeeniset miehet
Palkinto
Muitakin hyviä pohdintoja tuli, joista kiitos kaikille vastaajille!
Nimimerkki Virpi luotti omakohtaisiin havaintoihin:
"Perustelen väitteeni sillä, että oma isäni oli syntyessäni yli 40-vuotias ja minusta tuli oikeastaan vallan hurmaava ja hyvännäköinen nuori nainen.
Tiedän, että otoskokoni on ehkä turhan pieni, mutta enköhän löydä vielä joskus toisenkin hyvän yksilön, niin tuloksen voisi kohta jo yleistää!"
Tätä vastausta raati ei voinut täysin hyväksyä tilastollisesti päteväksi.

Nimimerkki Anna pohdiskeli:
"Siksi, että luonnollisesti hyvännäköiset vanhemmat miehet yleensä tekevät asioita ehostaakseen jo entuudestaan upeaa ulkoasuaan, kuten urheilevat, pitääkseen itsensä hyvässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin iän tuomien "haittojen" ehkäisemiseksi. He ovat tottuneet ihailuun ja haluavat säilyttää statuksensa. Tämän vuoksi tällaiset henkilöt ovat usein myös muissa elämän asioissa aktiivisia, esim. pitävät säännöllisesti yhteyttä tuttaviinsa ja käyvät ulkona, tehden heistä kovaa valuuttaa jopa nuorempien naisten joukossa. Koska he ovat todennäköisesti fyysisesti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin monet muut samanikäiset miehet (viriilejä), he saattavat olla valmiita myös hankkimaan lapsia vanhemmalla iällä. Näin naiset, jotka hankkivat lapsia vanhemman miehen kanssa (olkoon nainen itse vanhempi tai nuorempi), saavat lähes poikkeuksetta hyvännäköisiä lapsia."
Tässä vastauksessa on erittäin hyvin perusteltu, miksi vanhatkin miehet voivat saada hyvännäköisiä lapsia, mutta raadin arvion mukaan selitys sille, miksi nuoret saisivat rumempia lapsia ei kiteydy yhtä hyvin.

Anonyyminä pysytellyt henkilö vastasi:
"Kauniit ihmiset arvostavat ulkoista kauneutta, joten he pariutuvat toisen kauniin ihmisen kanssa, vaikka näiden ihmisten geenien yhdistelmä ei ole paras mahdollinen.
Rumat miehet puolestaan pariutuvat hajuaistin perusteella. Tiedättehän, että ihminen osaa valita geneettisesti parhaan pariutumiskumppanin hajun perusteella? Kun miestä ja naista miellyttää toistensa tuoksu, niin silloin heidän geeniyhdistelmä suosii kaunista jälkikasvua. Tämän vuoksi iäkkäät miehet saavat kauniita lapsia."
Hajuaistin yhdistäminen genomien sopivuuteen on erittäin hyvä pointti tässä yhteydessä. Tutkimuksissa hajuaistin perusteella pariutuminen edistää immunologista yhteensopivuutta. Kuitenkin väite siitä, että kauniimman kumppanin kanssa nuorena syntyisi rumempia jälkeläisiä ei ole ihan heittämällä järkeen käypä.

Nimimerkki Onanointia rakentamassa puolestaan perusteli näin:
"Iäkkäillä miehillä on muun muassa muisti-, kuulo-, eturauhas-, muisti- ja potenssiongelmia. Näin he herättävät naisen kuin naisen hoivavietin. Mies pääsee siis suorastaan valitsemaan ja suosii tietysti kauniimpaa kuin rumempaa naista.
Siinä tapauksessa, että potenssiongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä, kaunis nainen voi tulla raskaaksi ja tuloksena on luonnollisesti tavallista kauniimpi lapsi."
Hoivavietillä voi hyvinkin olla osansa vanhojen miesten pariutumisessa, mutta todennäköisesti ne miehet, jotka saavat helposti muisti-, kuulo- ynnä muita ongelmia eivät ole geeneiltään erityisen virheettömiä. Eikä ole ihan uskottavaa, että he pääsisivät valitsemaan parhaat naiset päältä.

Oma perusteluni olisi kulkenut suunnilleen samaa rataa voittaneen pohdinnan kanssa. Lisäksi voisi miettiä, että koska vanhentuessa sperman laatu huononee, eli siittiöiden liike huononee, syntyy yksittäisten siittiöiden välille suurempi kilpailu kuin nuorilla miehillä. Nuoren miehen siittiöistä suurin osa on nopeita saavuttaen kohteensa muitta mutkitta, ja tällöin on hyvin sattumanvaraista mikä siittiöistä on tulevan jälkeläisen geneettinen puolikas. Sen sijaan vanhemman miehen siittiöistä pienempi osa, vain parhaat ja geneettisesti täydellisimmät pääsevät uimaan munasolun luokse asti, ja tämän takia tiukempi valinta tuottaa hyvägeenisiä, siis kauniita jälkeläisiä vanhalle isälle.