Kuva-arvoitus: Mikä diagnoosi?

Potilastapaus: 66-vuotias keskivartaloltaan lihava mies kuulee ääniä päänsä ulkopuolelta ja hengästyy rasituksessa. Lisäksi hän kertoo näkevänsä alla olevan kuvan sulkiessaan silmänsä.
Mikä diagnoosi?

Lääkikseen hakeminen: Pisterajat vuosina 2006-2013

Katso päivitetty tilasto vuosilta 2006-2014 tästä!

Lääkikseen hakemisen yksi perusongelma on kaupungin valinta. Hakea voi vain yhteen tiedekuntaan kerrallaan, joten valintaan kannattaa keksiä itselleen jokin järkevä peruste.

Yhtä järkevää perustetta havainnollistaakseni tein kuvaajan, jossa näkyy eri kaupunkeihin vaadittujen pääsykoepisteiden suhteellinen määrä vuosittain. Kuvaajasta näkee kuinka monta prosenttia pääsykokeen raakapisteistä läpipääsyyn on vaadittu verrattuna siihen kaupunkiin, jossa pisteitä on vaadittu eniten. Esimerkiksi viimeisimmässä vuoden 2013 pääsykokeessa Helsinkiin on vaadittu suurimmat pisteet, joten sen lukema on 100%, Tampereella on vaadittu noin 88% Helsingin raakapisteistä, Kuopiossa 86% ja niin edelleen.

Lääkiksen pääsykokeen pisterajat eri kaupungeissa vuosina 2006-2013

On muistettava, että eri kaupungit tarkastavat pääsykokeet itsenäisesti ja joitain eroja pisteytyksessä voi olla, mutta varmasti jotain suuntaa-antavaa päättelyä näistä voi tehdä.

Omakohtaisia kokemuksia lääkikseen hakemisesta löytyy aiemmassa kirjoituksessa.

Jouluinen kuva-arvoitus: Mikä laboratoriokoe?

Joulun kunniaksi kuva-arvoituksessa on tällä kertaa Jeesus-teema.
Kysymys kuuluu: Mikä laboratoriokoe?

Tämän arvoituksen myötä mukavaa joulua kaikille!

Itkevätkö eläimet?

Itkeminen on ihmiselle ominainen ilmiö, jossa kyynelnestettä valuu silmien kyynelkanavista vahvan tunnereaktion yhteydessä. Kyyneliä syntyy kuitenkin myös silmän ärsytyksen yhteydessä. Kyynelkanavien ja aivojen tunteita käsittelevien alueiden välillä on todettu olevan hermoyhteys, ja tunteikkaan itkun aikana erittyvien kyyneleiden koostumus poikkeaa muun tyyppisistä kyynelistä. Itkiessä kyynelnesteen erittyy enemmän mm. prolaktiinia, kortikotropiinia ja kaliumia.

Itkemisen merkitys on monista teorioista huolimatta edelleen epäselvä. Ilmeisesti kyseessä on parasympaattisen hermoston keino palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamasta stressitilanteesta. Itku on tällöin merkkinä siitä, että elimistö on palautumassa. Ei kuitenkaan tiedetä onko itkeminen olennainen osa palautumisprosessissa, vai pikemminkin jonkinlainen sivutuote. Samalla itku toimii kommunikaatiovälineenä ilmaisten tunteita muille ihmisille. Se on tärkeää erityisesti vauvoille, joille itkun tarkoitus on saada vanhempien huomio.

On myös esitetty, että itkemisen jälkeen olo on parempi, koska stressiin liittyvien hormonien, erityisesti kortikotropiinin, pitoisuudet laskevat. Teorian mukaan itkemisen tarkoitus olisi siten poistaa stressihormoneja niiden pitoisuuden kasvettua liian korkeaksi.
Psykologisissa tutkimuksissa itkeminen kytkeytyy erityisesti avuttomuuden tunteeseen.
Erään tutkimuksen mukaan kyyneleet estävät aggressiivista käytöstä sumentamalla näkökyvyn, antamalla luotettavan rauhanomaisen signaalin. Eläintieteilijät uskovat myös, että itkeminen osoittaa alistumista hyökkääjälle ja samalla herättää ympärillä olevissa sympatiaa ja auttamishalua.

Mutta itkevätkö eläimet? Charles Darwin kirjoitti vuonna 1872 kirjassaa Tunteiden ilmeneminen ihmisissä ja eläimissä Lontoon eläintarhan intiannorsujen hoitajien kertoneen norsujen itkevän surusta. Tuore tapaus dokumentoitiin tänä vuonna, kun kiinalainen norsunpoikanen nimeltä Zhuang-zhuang itki yhtä soittoa kokonaiset viisi tuntia emon pahoinpideltyä ja hylättyä sen pian syntymän jälkeen.
Muiden eläinten tunnepohjaisesta itkemisestä tutkijoilla on risteäviä näkemyksiä.

Zhuang-zhuang itkuisena

Onnellinen loppu. Zhuang-zhuang uuden adoptiovanhemman kanssa.