Miksi kylmässä vilustuu?

Eteläinen Suomikin on vihdoin saanut kunnolliset pakkaset, joten pipo päähän ettet vilustu! Mutta miksi oikeastaan, ei kai pipo voi estää ketään saamasta flunssaviruta? Ilman flunssavirusta taas ei voi olla flunssaa, oli sitten kuinka kylmässä tai vähissä vaatteissa tahansa.

Flunssavirus

Tilastoista näkee kuitenkin, että kylmällä ilmalla ja flunssan esiintymisellä on selvä korrelaatio. Tähän on monenlaisia selityksiä, joista nyt katsastetaan joitain merkittävimpiä tekijöitä:

• Kylmä ilma saa ihmiset pysymään sisätiloissa, jolloin suljetuissa tiloissa lähellä toisiaan olevat ihmiset tartuttavat viruksia toisilleen paljon helpommin kuin lämpimämpänä aikana.
• Talvella kylmän ilman kosteus on huomattavasti pienempi kuin lämpimän ilman. Tämä saa nenän limakalvon kuivumaan, jolloin sen patogeeneja estävät ominaisuudet kärsivät, ja flunssavirus pääsee helpommin elimistöön.
• Pimeänä aikana D-vitamiinia ei synny tarpeeksi, ja D-vitamiinin puutoksella voi olla yhteyttä alentuneeseen immuunipuolustukseen talviaikaan.
• Kylmä aiheuttaa vasokonstriktiota, eli verisuonten supistumista, josta seuraa flunssalta suojaavien valkosolujen hidastunut kierto veressä.
• Lämpötilan lasku lisää myös stressihormoni kortisolin määrää, mikä heikentää immuunivastetta.
• Lämpötila vaikuttaa myös itse flunssavirukseen. Sen suojakuoren on todettu kovettuvan kylmässä, mikä tekee viruksesta kestävämmän. Lämpimämmissä olosuhteissa kuori pehmenee, jolloin flunssavirus on helpommin nitistettävissä.
• Viimeisenä syynä on havaittu, että viruksen infektoimat solut menevät lämpimässä herkemmin apoptoosiin, eli suorittavat eräänlaiset itsemurhan, joka estää virusta leviämästä. Kylmässä tämä suojamekanismi toimii soluissamme huonommin.

Mummon kutomat villasukat tekevät vilustumisen lähes mahdottomaksi.

Vietetään siis talvi terveinä näitä oppeja soveltamalla: Pysytään lämpiminä, mutta ei jäädä sisään, syödään D-vitamiinia ja pidetään nenä kosteana.