Miksei eläimillä ole pyöriä?

Jos olet niin kuin minä, sinua on ihmetyttänyt miksei eläimillä ole pyöriä. Evoluutio on tuottanut eläimille monenlaisia välineitä liikumiseen: jalkoja, siipiä, eviä ja kaikenlaisia lonkeroita. Mutta miksei mikään eläin liiku rennosti pyörillä rullaillen?

Asiasta tekee entistä erikoisemman se, että muinaiset insinöörit Kaksoisvirran maassa keksivät pyörän jo 3000-luvulla ennen ajanlaskun alkua, mutta juuri mitään eläinkunnan liikkumatapaa ei vieläkään osata kopioida kovin hyvin. Miten ihmeessä evoluutio ei jossain kohtaa törmännyt yksinkertaisimmalta mahdolliselta vaikuttavaan ratkaisuun? Evoluution puolustukseksi tosin myöskään Amerikan alkuperäisasukkaat eivät onnistuneet hyödyntämään pyörää ennen löytöretkeilijöiden saapumista.

Jotkut eläimet osaavat kyllä ottaa pyöreän asennon ja pyöriä eteenpäin, kuten alla olevan videon salamanteri ja toukka, mutta ne ovat eri asia kuin pyörä, joka pyörii vapaasti akselin ympärillä, ja jonka varassa eläin liikkuisi.

Oikeita akselin varassa pyöriviä pyöriä on itse asiassa olemassa hyvin pienessä koossa. Bakteeria liikuttava flagella toimii juuri tällä tavoin. Samalla periaatteella toimii myös mitokondrioissa energiamme tuottava entsyymi ATP-syntaasi. Ehkä evoluutio on sittenkin keksinyt pyörän, mutta ei ole ottanut sitä käyttöön.

Flagella

Yksi syy pyörän kehittymättömyyteen on sen perusrakenne. Insinöörille pyörä on varsin helppo rakenne keksiä ja valmistaa, mutta elävän materiaalin näkökulmasta ongelmia on. Jos pyörän rakentaa elävästä kudoksesta, kuinka siihen saisi verenkierron ja mahdollisesti hermotuksen samalla, kun se pyörii irrallisena osana? Pyörä voisi olla myös kuollutta, mutta kuinka rakentaa kuolluttakaan kudosta ilman yhteyttä muihin kudoksiin?

Ei evoluution tulosta. Älykästä suunnittelua.

Toinen looginen syy pyörien epäsuosioon on se, että pyörät on tehokas tapa liikkua vain tasaisella alustalla, eli tiellä. Kysymys muuttuukin siis muotoon: miksei eläimet rakenna teitä? Rakennustaidot tuskin on esteenä, onhan eläimillä suuria tunneliverkostoja, tarkan arkkitehtuurin pesiä ja mahtavia patoja. Tätä kysymystä on pohtinut evoluutiobiologi Richard Dawkins, joka selitti eläinten (geenien) olevan liian itsekkäitä teiden rakentamiseen. Jos yksi eläin alkaisi rakentaa teitä, muut eläimet saisivat siitä yhtä paljon hyötyä kuluttamatta itse kuitenkaan yhtään energiaan asfalttihommiin. Tien rakentajan uurastaessa itsekkäät eläimet kulkisivat tietä pitkin nopeammin parittelemaan, jolloin ne saisivat selvää valintaetua, ja teiden rakentamiseen rohkaisevat geenit häviäisivät.

Pyörän menestystarina nykymaailmassa taitaa siis olla merkki edustamamme lajin ennennäkemättömästä epäitsekkyydestä. Olemme keksineet verot, joiden myötä teistä on tullut mahdollisia, ja lopulta pyörä on saanut aikaan teollisen kukoistuksen.

Palataan vielä ihmisen keksimään tekniikkaan. Mikä on tekniikan symboli, merkki ihmisen rakentamasta koneesta? Hammasratas.

Vuonna 2013 osoittautui, että tämä epäluonnollisuuden perikuva on yllättäen evoluution toimesta otettu käyttöön jo vuosituhansia tai -miljoonia sitten. Huomattiin nimittäin, että hammasrattaat ovat käytössä nivelkärsäisiin kuuluvalla Issus Coleoptratuksella. Tämä hyönteinen elää hyppien lehdeltä toiselle imien niistä ravintoa. Hyppynsä se suorittaa takajaloilla, jotka millisenkuntin aikana ponnistavat ötökän valtavalla kiihtyvyydellä ilmaan. Pienikin epätarkkuus ajoituksessa tai jalkojen liikkeissä saisi hyönteisen sinkoutumaan mihin sattuu ja pyörimään ilmassa. Niinpä Issus Coleoptratusksen takajalat on synkronoitu toisiinsa hammasrattaiden avulla. Nerokasta.