Simpanssi vs ihminen vs savant

Luuletko olevasi simpanssia älykkäämpi? Yksi tärkeimmistä älykkyyden osista on työmuisti. Sitä tarvitsemme, kun aistimme ympäristöä ja yritämme painaa asioita mieleemme. Aistimuksemme ympäröivästä maailmasta säilyvät lyhytaikaisesti työmustissa, ennen kuin aivot poimivat siitä oleelliset osat säilöttäväksi pitkäaikaiseen mustiin. Niinpä meidän ei tarvitse esimerkiksi ottaa puhelinnumero talteen numero kerrallaan, vaan voimme kuulla koko numerosarjan, ja sitten kirjoittaa sen paperille alusta loppuun.

Lyhytaikaista työmuistia on tutkittu myös simpansseilla. Koeasetelmassa simpanssi pelaa peliä, jossa ruudulla näkyy numeroita sattumanvaraisissa paikoissa. Tehtävänä on painaa numeroita oikeassa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan, mutta ensimmäisen painalluksen jälkeen numerot peittyvät neliöillä, joten oikea järjestys on oltava työmustissa. Tehtävä näyttää hyvin vaikealta, mutta osoittautui, että simpansseilla on ilmiömäisen hyvä työmuisti, sillä ne suorituvat tehtävästä ihmistä paremmin.
 Tässä video simpanssista tekemässä koetta.

Voit itse kokeilla samankaltaista peliä täällä. Ainakin itse huomaan tulosteni paranevan selvästi muutaman kierroksen harjoittelulla, mikä voi tehdä tutkimuksen luotettavuudesta kyseenalaisen, mutta simpanssin suorituksen erinomaisuutta se ei vähennä.

Miksi tällainen tehtävä sitten on meille haastava, vaikka simpanssikin suoriutuu siitä muitta mutkitta? Tehtävähän on kuitenkin varsin yksinkertainen; silmämme varmasti näkevät kaikki numerot, eikä muutaman numeron järjestyksen muistaminen ole temppu eikä mikään verrattuna niihin kaikkiin monimutkaisiin asioihin, jotka aivomme osaavat painaa muistiin.

Salaisuus piilee jossain silmien ja muistiin painamisen välillä. Ympärillämme tapahtuu koko ajan asioita, joita aistimme pystyvät havaitsemaan. Laajassa näkökentässä vilisee esineitä, värejä ja liikettä. Korvamme kuulevat montaa eri puhetta ja lisäksi muuta taustahälyä samaan aikaan. Ihomme tuntee liikkuesamme vaatteiden hankauksen, pienet ilmavirrat ja lämpötilojen muutokset. Nivelistämme tulee jatkuvasti tietoa raajojemme asennoista. Emme kuitenkaan ole tietoisia kuin murto-osasta tästä kaikesta, koska ylivertaisen kehittyneet aivomme osaavat suodaattaa jatkuvasta informaatiotulvasta vain ne kunkin hetken kannalta kaikkein tärkeimmät asiat tietoisuuteemme. Kaikki epäolennainen jää taustalle, jolloin keskittymisemme ja työmuistimme voi keskittyä siihen tietoon, joka juuri nyt on hyödyllistä.

Simpanssi näppäryydestä muistitehtävässä voisi päätellä, että simpanssilla ei ole samalla tavalla toimivaa tiedon esikäsittelyä näkemisen ja muistin välissä, vaan se saa näkökentässä olevan tiedon suoraan työmuistiinsa. Näistä kyvyistä tulee helposti kateelliseksi simpanssille, mutta täytyy muistaa, että tämä ihmisaivojen ominaisuus on varmasti kehittynyt hyvää tarkoitusta varten. Aistimusten valikointi ja esikäsittely jo ennen niiden tiedostamista tekee mahdolliseksi keskittymisen oleellisiin tapahtumiin, tiedon jäsentämisen ja muistin tarkoituksenmukaiseen käytön.

Yleensä autismiin liittyvä savant on oireyhtymä, johon liittyy henkisen kehityshäiriön ohella jokin poikkeuksellinen lahjakkuus. Savantit voivat esimerkiksi muistaa koko kirjan ulkoa yhdellä selauksella, maalata valokuvatarkkoja kuvia maisemista, jotka ovat nähneet vain kerran tai muistaa tarkasti joka ikisen päivän elämästään. Savantismin voi ajatella johtuvan häiriöstä aiemmin kuvatussa aivojen ominaisuudessa, jonka tehtävä on valikoida kaikesta aistimastamme informaatiosta vain oleellinen, ja muodostaa siitä helposti ymmärrettää kokonaisuus. Savantilla kaikki tieto virtaa muuttumattomana suoraan tajuntaan.

Yksinkertaistettuna voisi asiaa kuvata seuraavalla esimerkillä:
-Mitä savant näkee: Mustia karvoja, neljän tukipylvään varassa oleva metrin pituinen putkula, jonka takaosassa kapea 2Hz taajuudella heiluva letku ja etuosassa suippo uloke, jossa kaksi ruskeaa silmää ja kostea kärki.
-Mitä normaalisti nähdään: Labradorinnoutaja

Savant-tyyppisiä poikkeuksellisia kykyjä voidaan saadaan aikaan myös normaaleille terveille ihmisille käyttämällä transkraniaalista magneettistimulaatiota. Kokeissa on kallon luiden läpi aivoihin suunnatulla magneettipulssilla vaikutettu tiettyyn aivojen osaan siten, että aistimustemme esikäsittelyä ei tapahdu, vaan informaatio tulee tietoisuuteemme "raakana". Suosittelen katsomaan kokeen vaikutukset youtube-videosta.

Miksi osa ihmisistä on vasenkätisiä?

Ympäri maailman 90% ihmisistä käyttää oikeaa kättään tarkemmin kuin vasenta. Ilmiö ei riipu kulttuurista, ja on nähtävissä jo ennen syntymää. Sikiöiden tiedetään silloin tällöin imevän peukaloaan kohdussa - 90 prosentissa tapauksista oikean käden peukaloa. Eikä oikea- tai vasenkätisyyteen tarvita kädellistä eläintä; esimerkiksi hevoset ottavat oikean puolen jaloillaan pidempiä askelia kuin vasemmalla puolella. Tästä syystä ravirata on aina kaartanut vastapäivään.

Wikipedian kuvitusta

Jotkut ihmiset ovat molempikätisiä. Oikean käden suosiminen näkyy tämän ilmiön nimeämisessäkin, sillä ambidekstria tarkoittaa kahta oikeaa kättä. Vastaavasti ambisinisterillä henkilöllä ovat molemmat kädet yhtä huonot, siis kaksi vasenta kättä.
Mielenkiintoisesti molempikätisillä ihmisillä on todettu olevan enemmän ADHD:ta ja muita keskittymiseen liittyviä oireita, huonompi koulumenestys sekä alhaisempi älykkyysosamäärä. Oikea- ja vasenkätisten välillä tällaisia eroja ei ole löydetty.

Miksi toinen käsi sitten on tavallisesti toista parempi? Vastaus piilee aivoissa, jotka ovat rakentuneet pienistä erikoistuneista alueista, jotka eivät ole molemmilla puolilla symmetrisiä. Vartalon oikeaa puolta ohjaa aivojen vasen puoli ja vasenta puolta vastaavasti aivojen oikea puoli. Käden parhaan tarkkuuden alueen sijaitseminen aivojen vasemmassa puoliskossa voi olla hyödyllistä, sillä myös ehkä kaikkein tarkin ja kehittynein aivojen osa, kielellisten toimintojen alue, sijaitsee vasemmalla. Vasenkätiset tekevät tässä ajoittain poikkeuksen, sillä siinä missä kaikilla oikeakätisillä kielelliset toiminnot ovat vasemmalla, vasenkätisistä noin 20 prosentilla ne sijaitsevat joko oikealla tai molemmilla puolilla.

Tyypilliset aivot: Kielelliset toiminnot vasemmassa aivopuoliskossa yhdessä oikean käden alueen kanssa.

Vasenkätisyys voi joskus olla vitsaus oikeakätisille suunniteltujen tavaroiden ja toimintojen keskellä, mutta siitä on myös hyötyjä. Koska tarkemman käden alue ei ole aivojen dominantilla puolella (kielellisten toimintojen puoliskossa), arvellaan aivopuoliskojen välisten yhteyksien vahvistuvan vasenkätisyyden seurauksena. Tämä liittyy mahdollisesti luovuuteen sillä taitelijoiden joukossa on runsaasti vasenkätisiä. Jostain syystä vasenkätisillä näyttää myös olevan taipumusta päätyä Yhdysvaltojen presidentiksi, sillä seitsemästä viimeisimmästä presidentistä vain kaksi ovat olleet oikeakätisiä. 

Vasenkätiset pärjäävät oikeakätisiä paremmin myös monissa urheilulajeissa, joissa he saavat etua siitä, että vastustaja on harjoitellut vähemmän vasenkätisiä vastaan. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi tennis, miekkailu, nyrkkeily ja jääkiekko. Vasenkätisyys onkin mahdollisesti jäänyt evoluutiossa eloon sen takia, että vähemmistössä olevilla vasenkätisillä on ollut etulyöntiasema taistelutilanteissa.