Lyhytaikaista työmuistia on tutkittu myös simpansseilla. Koeasetelmassa simpanssi pelaa peliä, jossa ruudulla näkyy numeroita sattumanvaraisissa paikoissa. Tehtävänä on painaa numeroita oikeassa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan, mutta ensimmäisen painalluksen jälkeen numerot peittyvät neliöillä, joten oikea järjestys on oltava työmustissa. Tehtävä näyttää hyvin vaikealta, mutta osoittautui, että simpansseilla on ilmiömäisen hyvä työmuisti, sillä ne suorituvat tehtävästä ihmistä paremmin.
Tässä video simpanssista tekemässä koetta.
Voit itse kokeilla samankaltaista peliä täällä. Ainakin itse huomaan tulosteni paranevan selvästi muutaman kierroksen harjoittelulla, mikä voi tehdä tutkimuksen luotettavuudesta kyseenalaisen, mutta simpanssin suorituksen erinomaisuutta se ei vähennä.
Miksi tällainen tehtävä sitten on meille haastava, vaikka simpanssikin suoriutuu siitä muitta mutkitta? Tehtävähän on kuitenkin varsin yksinkertainen; silmämme varmasti näkevät kaikki numerot, eikä muutaman numeron järjestyksen muistaminen ole temppu eikä mikään verrattuna niihin kaikkiin monimutkaisiin asioihin, jotka aivomme osaavat painaa muistiin.
Salaisuus piilee jossain silmien ja muistiin painamisen välillä. Ympärillämme tapahtuu koko ajan asioita, joita aistimme pystyvät havaitsemaan. Laajassa näkökentässä vilisee esineitä, värejä ja liikettä. Korvamme kuulevat montaa eri puhetta ja lisäksi muuta taustahälyä samaan aikaan. Ihomme tuntee liikkuesamme vaatteiden hankauksen, pienet ilmavirrat ja lämpötilojen muutokset. Nivelistämme tulee jatkuvasti tietoa raajojemme asennoista. Emme kuitenkaan ole tietoisia kuin murto-osasta tästä kaikesta, koska ylivertaisen kehittyneet aivomme osaavat suodaattaa jatkuvasta informaatiotulvasta vain ne kunkin hetken kannalta kaikkein tärkeimmät asiat tietoisuuteemme. Kaikki epäolennainen jää taustalle, jolloin keskittymisemme ja työmuistimme voi keskittyä siihen tietoon, joka juuri nyt on hyödyllistä.
Simpanssi näppäryydestä muistitehtävässä voisi päätellä, että simpanssilla ei ole samalla tavalla toimivaa tiedon esikäsittelyä näkemisen ja muistin välissä, vaan se saa näkökentässä olevan tiedon suoraan työmuistiinsa. Näistä kyvyistä tulee helposti kateelliseksi simpanssille, mutta täytyy muistaa, että tämä ihmisaivojen ominaisuus on varmasti kehittynyt hyvää tarkoitusta varten. Aistimusten valikointi ja esikäsittely jo ennen niiden tiedostamista tekee mahdolliseksi keskittymisen oleellisiin tapahtumiin, tiedon jäsentämisen ja muistin tarkoituksenmukaiseen käytön.
Yleensä autismiin liittyvä savant on oireyhtymä, johon liittyy henkisen kehityshäiriön ohella jokin poikkeuksellinen lahjakkuus. Savantit voivat esimerkiksi muistaa koko kirjan ulkoa yhdellä selauksella, maalata valokuvatarkkoja kuvia maisemista, jotka ovat nähneet vain kerran tai muistaa tarkasti joka ikisen päivän elämästään. Savantismin voi ajatella johtuvan häiriöstä aiemmin kuvatussa aivojen ominaisuudessa, jonka tehtävä on valikoida kaikesta aistimastamme informaatiosta vain oleellinen, ja muodostaa siitä helposti ymmärrettää kokonaisuus. Savantilla kaikki tieto virtaa muuttumattomana suoraan tajuntaan.
Yksinkertaistettuna voisi asiaa kuvata seuraavalla esimerkillä:
-Mitä savant näkee: Mustia karvoja, neljän tukipylvään varassa oleva metrin pituinen putkula, jonka takaosassa kapea 2Hz taajuudella heiluva letku ja etuosassa suippo uloke, jossa kaksi ruskeaa silmää ja kostea kärki.
-Mitä normaalisti nähdään: Labradorinnoutaja
Savant-tyyppisiä poikkeuksellisia kykyjä voidaan saadaan aikaan myös normaaleille terveille ihmisille käyttämällä transkraniaalista magneettistimulaatiota. Kokeissa on kallon luiden läpi aivoihin suunnatulla magneettipulssilla vaikutettu tiettyyn aivojen osaan siten, että aistimustemme esikäsittelyä ei tapahdu, vaan informaatio tulee tietoisuuteemme "raakana". Suosittelen katsomaan kokeen vaikutukset youtube-videosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti