Hikka eli nikotus on tahdosta riippumaton refleksi, joka saa aikaan voimakkaan pallean supistuksen ja äänihuulten sulkeutumisen, jolloin syntyy hikalle tyypillinen hik-ääni. Hikka voi esiintyä yksittäisenä, mutta usein se toistuu tasaisin väliajoin.
Hikan voi saada aikaan hotkimalla ruokansa nopeasti, yskimällä, tunnekuohuilla, nauramalla, hiilihapotetuilla juomilla tai tulisella ruualla.
Mutta miksi hikka on olemassa? Jos ihmiseen on sisäänrakennettu refleksikaari juuri hikkaa varten, niin täytyyhän sille olla jokin tärkeä tehtävä?
Fylogeneettisen selityksen mukaan hikka on jäänne ajalta, jolloin olimme sammakkoeläimiä. Nuijapäät nielevät vettä ja ilmaa kiduksiensa läpi automaattisella motorisella heijasteella, joka vastaa nisäkkäiden hikkaa. Hikan tuottavat motoriset hermoradat muodostuvat sikiölle ennen normaalin keuhkohengityksen mahdollistavia hermoratoja. Keskosena syntyneet nikottelevat huomattavan paljon (2,5% ajasta), mahdollisesti pyrkien sammakkoeläimen hengitykseen, sillä keuhkot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lisäksi sekä hikka että sammakkoeläinten nieleminen vähenevät hiilidioksidipitoisuuden noustessa, ja ne saadaan loppumaan kokonaan GABAb-reseptoreja aktivoimalla, mikä viittaa yhtenevään fysiologiaan ja samaan evolutiiviseen alkuperään.
 |
| kidukset |
Tuore shypoteesi (Howes 2012) esittää, että hikan tuottava refleksi on syntynyt muiden heijasteiden ohella mahdollistamaan nisäkkäiden samanaikaisen maidon imemisen ja hengittämisen. Hikkaa esiintyy vain nisäkkäissä, ja nisäkkään vanhetessa nikottelu vähenee. Hypoteesin mukaan hikka on kehittynyt, jotta maitoa imevän nisäkkään mahaan kertyvä ilma pääsisi ulos, jotta maidon juonti voisi jatkua. Ilmakupla mahassa saisi aikaan heijasteen, joka tuottaa hikan saaden ilmaa pois mahasta ja aiheuttaen röyhtäisyn. Tätä teoriaa tukee vauvojen runsas nikottelu, refleksin ruokatorven liikettä lamaava osa ja se, että hikkaa esiintyy vain maitoa juovilla eläimillä.
Hikan pysäyttämiseen on jokainen varmasti kuullut niksejä aina pelästyttämisestä päälläseisontaan, mutta näiden vaikuttavuus on kyseenalainen. Hengityksen pidättäminen tai pussiin hengittäminen nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta, mikä ainakin teoriassa vähentää nikottelua. Lääketieteellistä hoitoa tarvitaan vain erittäin harvinaisissa tapauksissa.
Guinnessin ennätystä nikottelussa pitää hallussaan Charles Osborne, jolla oli hikka vuodesta 1922 vuoteen 1990.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti