Ensimmäisen teorian mukaan haukotus on hermostoomme rakenteellisesti kuuluva kiinteä liikekaava (fixed action pattern) , eli toimintamalli, joka alkaa aina tietystä ärsykkeestä ja alettuaan kulkee liikemallin loppuun asti. Tämän teorian mukaisesti toisen ihmisen haukotus on ärsyke, joka johtaa suun avaamiseen, leukojen venytykseen ja syvään sisäänhengitykseen, ilman että liikesarjaa pystyisi lopettamaan sen alettua. Muualla eläinmaailmassa fixed action pattern esiintyy esimerkiksi uroslintujen soidintanssissa; kun ärsykkeeksi ilmaantuu naaraslintu, on pakko tanssia.
Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.
Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.
Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.
PS. Tarttuiko haukotus?
Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.
Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.
Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.
PS. Tarttuiko haukotus?
Alkoi kummasti haukotuttamaan mielenkiintoisesta tekstistä huolimatta.
VastaaPoistaHyvä, niin oli tarkoituskin :)
Poista