Historian aliarvostetuin tieteellinen koe

Mitä jos pääsisi sulkemaan sekalaisen, toisilleen tuntemattoman joukon ihmisiä samaan pieneen tilaan ja eristyksiin ulkomaailmasta. Mitä jos vielä koko paikka olisi täynnä kameroita ja kaikki keskustelut tallentuisivat nauhalle, jotta mikään havainto ei menisi ohi? Olisipa mielenkiintoista seurata kuinka ihmisjoukko käyttäytyisi tuossa tilanteessa. Ehkä ihmiset voisi vielä jakaa kahteen kilpailevaan ryhmään. Ottaisiko joku selvän johtajan roolin vai syntyisikö demokratia? Toimisiko yhteistyö sulassa sovussa vai tulisiko tappelu? Syntyisikö luottamusta vai puukotettaisiinko selkään Olisiko ryhmässä vahvoilla alfa-uros, paras sopeutuja, huumorihemmo vai viehättävin nainen?

En kuitenkaan puhu psykologien märästä päiväunesta, vaan aikamme turhimmasta viihdesyövästä, Big brotherista. Vai voisiko kyse sittenkin olla molemmista? Big brotherin perusideahan on äärimmäisen mielenkiintoinen tieteellinen koe. Pahaksi onnekseen siitä on kuitenkin tullut kadunmiehen sylkykuppi, se kaikesta viihderoskasta alhaisin, jota kaikkien itseään vähänkään kunnioittavan kuuluu vihata (vaikka samalla hiukan seurata). Olisiko jo aika rohkeimpien pioneerien niellä ylpeytensä ja vilkaista tätä hienoa sosiaalista eksperimenttiä uusin silmin? Voisiko BB-talosta oikeasti löytyä jotain kiintoisaa havainnoitavaa?

Etologiaa: Miksi haukottelu tarttuu?

Jokainen on varmaankin joskus huomannut, että haukottelu tarttuu helposti. Tarkka syy tähän on vielä epäselvä, mutta tässä muutamia lupaavina pidettyjä hypoteeseja:

Ensimmäisen teorian mukaan haukotus on hermostoomme rakenteellisesti kuuluva kiinteä liikekaava (fixed action pattern) , eli toimintamalli, joka alkaa aina tietystä ärsykkeestä ja alettuaan kulkee liikemallin loppuun asti. Tämän teorian mukaisesti toisen ihmisen haukotus on ärsyke, joka johtaa suun avaamiseen, leukojen venytykseen ja syvään sisäänhengitykseen, ilman että liikesarjaa pystyisi lopettamaan sen alettua. Muualla eläinmaailmassa fixed action pattern esiintyy esimerkiksi uroslintujen soidintanssissa; kun ärsykkeeksi ilmaantuu naaraslintu, on pakko tanssia.

Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.

Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.

Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.

PS. Tarttuiko haukotus?