8. marraskuuta 2013

Etologiaa: Miksi haukottelu tarttuu?

Jokainen on varmaankin joskus huomannut, että haukottelu tarttuu helposti. Tarkka syy tähän on vielä epäselvä, mutta tässä muutamia lupaavina pidettyjä hypoteeseja:

Ensimmäisen teorian mukaan haukotus on hermostoomme rakenteellisesti kuuluva kiinteä liikekaava (fixed action pattern) , eli toimintamalli, joka alkaa aina tietystä ärsykkeestä ja alettuaan kulkee liikemallin loppuun asti. Tämän teorian mukaisesti toisen ihmisen haukotus on ärsyke, joka johtaa suun avaamiseen, leukojen venytykseen ja syvään sisäänhengitykseen, ilman että liikesarjaa pystyisi lopettamaan sen alettua. Muualla eläinmaailmassa fixed action pattern esiintyy esimerkiksi uroslintujen soidintanssissa; kun ärsykkeeksi ilmaantuu naaraslintu, on pakko tanssia.


Toinen teoria perustuu tiedostamattomaan matkimiseen, jota esiintyy muuhunkin kuin haukotteluun liittyen. Kahden ihmisen esimerkiksi istuessa vierekkäin, he tiedostamattomasti vaihtavat asentoaan samanlaisiksi ja matkivat toistensa liikkeitä. Tämän saa aikaan aivojen peilineuroneiksi nimetetyt solut, joiden on funktionaalisen magneettikuvauksen avulla todettu aktivoituvan samalla tavalla sekä silloin kun nähdään tietty liike toisen tekemänä, että silloin kun liike tehdään itse.


Psykologiselta kannalta empatian kokemisella näyttää olevan selvä yhteys haukottelun tarttumiseen. Aiemmin mainituista peilineuroneista osa on erikoistunut toisen ihmisen tunteisiin eläytymiseen. Haukottelu alkaa tarttua ihmiseen noin 4-5 vuoden iässä, jolloin myös lapsen empaattiset kyvyt alkavat kypsyä. Myös koirat ovat alttiita tartunnalle, ja mielenkiintoisesti kokeissa on huomattu, että omistajan tai tutun ihmisen haukottelu tarttuu koiraan vierasta ihmistä vahvemmin. Myös ihmisillä ystävien joukossa haukotus tarttuu useammin kuin vieraiden joukossa.

Miksi me sitten ylipäätään haukottelemme? Mitä siitä hyötyy? Siitä mahdollisesti lisää jossain myöhemmässä jaksossa.

PS. Tarttuiko haukotus?

31. lokakuuta 2013

Lääkärin reseptit: Ruispizzat

Jos e-resepti tai Kelan erikoiskorvattavuusluokat herättävät liikaa hämmennystä, tervetuloa tohtori Krabolan helppojen reseptien pariin!

Tänään esittelyssä ruispizzat.

Ainekset: Ruisleipää, tomaattimurskaa, kinkkua, pizzaraastetta, sinihomejuustoa.



1. Levitä tomaattimurskaa leipien päälle.


2. Lisää kinkkua ja aurajuustoa.


3. Peitä juustoraasteella. Mausta pippurilla ja oreganolla.


4. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.


Arvostelu:
Ulkonäkö 2/5
Maku       4/5
Nopeus    3/5
Kalorit     3/5

Näistä keskiarvona hoitomyöntyvyys 3/5

Vinkki!
Jos haluat tehdä ruispizza-ateriastasi kevyemmän version, kokeile syödä vähemmän ruispizzoja!

22. lokakuuta 2013

Arvoitus: Majava

Arvoitus:
Majava oli rakennuspuuhissa kaatamassa suurta leppää joen rannassa. Mutta puu ei kaatunutkaan veteen, kuten majava oli tähdännyt, vaan suoraan kohti jyrsijää itseään.
Kuka oli kutsuttava paikalle?


Oikea vastaus löytyy kommenteista.

17. lokakuuta 2013

Runosuonikohjut: Yöhoitaja

Runosuonikohjut-sarjan ensimmäinen runo on Yöhoitaja:

Minä olen yöhoitaja.
Huolehdin sinusta.

Minä hoidan asian.
Et/ette ole yksin.
Olen täällä koko yön.

Tästä mestariteoksesta en voi ottaa kunniaa kokonaan itselleni, mutta se on nostettu kunniapaikalle sarjan ensimmäiseksi runoksi, sillä siihen kiteytyy runotaiteen hienouden ydin. Nämä irralliset fraasit ovat peräisin selkokielisestä hoitotyön suomi-ruotsi -sanastosta.